Betonimurskeen piilevä potentiaali

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2024

Betonimurskeen piilevä potentiaali

Ympäristöhaasteiden jatkuvasti kasvaessa ja kiertotalouden yleistyessä CO2ncrete Solution -tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia uusia ratkaisuja betonin karbonatisoituminen voisi tuoda tullessaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Carbonaide-teknologia kaupallistumisvaiheessa, nopeaa skaalautumista selittää betoniteollisuuden hyvä ekosysteemi.

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024

Carbonaide-teknologia kaupallistumisvaiheessa, nopeaa skaalautumista selittää betoniteollisuuden hyvä ekosysteemi.

Carbonaide -teknologia on betonin jälkihoitomenetelmä, jossa betonituotteet jälkihoidetaan hiilidioksidiatmosfäärissä. Hiilidioksidi reagoi kovettuvan betonin kanssa, parantaa tuotteen ominaisuuksia ja tuo samalla merkittäviä kustannussäästöjä. Hiilidioksidi muuttuu prosessissa erilaisiksi mineraaleiksi ja varastoituu betoniin pysyvästi.

LOIKKA – Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidipäästöt

Kiertotalous Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2024

LOIKKA – Tavoitteena puolittaa betonin hiilidioksidipäästöt

Loikka on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2 -päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena hankkeessa on ollut puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2 -päästöt. Nopein ja tehokkain tapa vähentää betonin päästöjä on sideaineen päästöjen vähentäminen.

3D-teknologia säästää aikaa, materiaaleja ja vähentää ympäristökuormitusta – Betonirakenteita 3D-tulostamalla

Kiertotalous Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 1/2024

3D-teknologia säästää aikaa, materiaaleja ja vähentää ympäristökuormitusta – Betonirakenteita 3D-tulostamalla

Helsingin rakennusalan FindBuild22-messuilla valittiin rakennusalan ykkösinnovaatioksi Hyperion Roboticsin kietotalousbetonia 3D-printtaava mikrotehdas. Liikuteltava Hyperion Roboticsin mikrotehdas sisältää teollisuusrobotin 3D-printaamista varten, siilon, pumpun sekä ohjelmiston, jolla rakenteet suunnitellaan. Materiaalia säästyy jopa 75 prosenttia perinteisiin valettuihin betonirakenteisiin verrattuna. Sen betonisekoitteissa on hyödynnetty myös teollisuuden jätevirtoja.

BY-Vähähiilisyysluokitus® betonielementtien betonille

Tutkimus ja kehitys | NRO 1/2024

BY-Vähähiilisyysluokitus® betonielementtien betonille

BY-Vähähiilisyysluokitus® on vapaaehtoinen, kansallinen menetelmä betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Luokituksen tarkoituksena on luoda alalle tuotemerkeistä riippumaton yhtenäinen tapa kuvata erilaisia vähähiilisiä betonilaatuja. BY-Vähähiilisyysluokitus ® -menetelmän avulla myös betonielementtien valmistuksen hiilidioksidipäästöt voidaan laskea luotettavasti ja arvot ovat vertailukelpoisia alan toimijoiden välillä.

Vähähiilisen betonin kuivuminen

Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2023

Vähähiilisen betonin kuivuminen

Kuonabetoneiden kuivumisesta on toistaiseksi ollut saatavilla heikosti tutkimustietoa. Hitaampi lujuudenkehitys sekä tiiviimpi huokosrakenne antavat perusteita olettaa, että kuonabetonien kuivuminen eroaa tavanomaisista betoneista. Tässä tutkimuksessa todettiin, että kuonabetoneita käytettäessä kosteudenhallinnan merkitys kasvaa suuremman kuivumisen hidastumisen vuoksi.

Helsingin kaupungin toimenpiteet betonin päästöjen vähentämiseksi infrastruktuurirakentamisessa

Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 3/2023

Helsingin kaupungin toimenpiteet betonin päästöjen vähentämiseksi infrastruktuurirakentamisessa

Helsingin kaupunki on sitoutunut vähentämään betonin päästöjä infrastruktuurirakentamisessa, mutta myös rakennushankkeissa ja osana laajempaa rakentamisen kestävyyden edistämistä.

Vähähiilinen paalulaatta takaa vahvan pohjan Keskon logistiikkakeskuksen automaattivarastolle

Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 3/2023

Vähähiilinen paalulaatta takaa vahvan pohjan Keskon logistiikkakeskuksen automaattivarastolle

Hyvinkäälle rakentuva Keskon uusi logistiikkakeskus Onnela on poikkeuksellisen mittava hanke. Kreaten pohja- ja betonirakentajat toteuttavat Onniselle ja K-Autolle rakennettavan logistiikkakeskuksen pohjarakentamisen ja betonityöt paalulaattaan asti. Näin ison kokoluokan hankkeessa suurimman paalulaatan kertavalu osana vastuullista rakentamista on erityislaatuinen työvaihe, joka vaatii niin vankkaa osaamista kuin myös saumatonta suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä.

Vähähiilinen betoni on nyt laskettavissa

Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 4/2022

Vähähiilinen betoni on nyt laskettavissa

Betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämisen tärkeys on selvää jokaiselle vastuulliselle betonialan ammattilaiselle. Keinot tähän ovat olleet aktiivisessa haussa niin teollisuudessa kuin muidenkin toimijoiden keskuudessa. Jotta CO2-päästöt saadaan putoamaan, koko rakentamisen ketjun on osallistuttava saman tavoitteen ajamiseen. Tärkeä tämän mahdollistava askel on uusi BY-vähähiilisyyslaskuria hyödyntävä vähähiilisyysluokitus.

Loikka-hanke: Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Loikka-hanke: Vähähiilisten betonien säilyvyysominaisuudet

LOIKKA on Aalto-yliopiston ja teollisuuden yhteishanke betonin CO2-päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteena hankkeessa on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt. Teollisuudesta hankkeeseen osallistuu Betolar Oyj, Elematic Oyj, Finnsementti Oy, Joutsenon Elememtti Oy ja Lammin Betoni Oy. Hanketta rahoittaa Business Finland ja Aallon tutkimushanketta lisäksi Betoniteollisuus ry, Talonrakennusteollisuus ry ja Väylävirasto. Hanke kestää 28.2.2024 saakka ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,4 milj.€.

Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Loikka-hanke: Kiihdyttimien vaikutus vähähiilisten betonien lujuudenkehitykseen

LOIKKA-hankkeeseen kuuluvassa toisessa diplomityössä keskityttiin tutkimaan kiihdyttiminen vaikutuksia betonin alkulujuuden kehitykseen. Portland-klinkkerin korvaaminen masuunikuonalla hidastaa vääjäämättä lujuudenkehitystä. Hitaampi lujuudenkehitys tuo haasteita vähähiilisten betonien käytölle sekä työmaalla että elementtiteollisuudessa. Loppulujuuteen sen sijaan masuunikuonalla on yleensä positiivinen vaikutus. Kuonabetonein loppulujuudet ovat yleensä korkeampia kuin esim. CEM I-tyypin sementeillä.

St1 suunnittelee synteettisen metanolin pilottilaitosta Lappeenrantaan

Suunnittelu ja innovaatiot | 4.10.2022

St1 suunnittelee synteettisen metanolin pilottilaitosta Lappeenrantaan

Energiayhtiö St1 suunnittelee Suomen ensimmäistä synteettisen metanolin tuotantolaitosta Finnsementin tehtaan yhteyteen Lappeenrantaan, Ihalaisen kaivosalueelle. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 35,4 miljoonan euron rahoituksen St1 Power-to-Methanol Lappeenranta -hankkeelle, joka on suunniteltu tuottamaan uusiutuvaa synteettistä metanolia mm. meri- ja tieliikenteen polttoaineeksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. St1:n tavoitteena kaupallisen mittaluokan pilottihankkeessa on kehittää monistettava ja skaalautuva synteettisen metanolin tuotantokonsepti.