Lue näköislehtiä

Kaikki

Betonijulkisivut

Betonitaide

Infra ja ympäristörakentaminen

Kansainväliset

Kiertotalous

Maailmalta

Materiaalit

Rakennukset

Sisustus ja lattiat

Suunnittelu ja innovaatiot

Tutkimus ja kehitys

Artikkelit

Sisustus ja lattiat | NRO 2/2021

Betoniset puhdasvalupinnat ja -lattiat

Paikallavalettujen puhdasvalupintojen käyttö on yleistynyt merkittävästi viime vuosina rakennusten sisäpinnoissa, julkisivuissa ja erilaisten tilojen lattioissa. Tämä kertoo muotoonsa valettavan betonin antamista monipuolisista mahdollisuuksista rakennusten ja rakenteiden arkkitehtonisen ilmeen muodostamisessa. Eri tavoin käsitellyt betonilattiat ja niiden monipuolinen värivalikoima antavat edustavan visuaalisen ilmeen lisäksi käyttäjille hyvin kulutusta kestävän ja helppohoitoisen lattiapinnan.

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2021

Betonin kuivumisaikalaskennan päivittyminen reaaliajassa

Työmaan olosuhdetiedon hyödyntäminen pinnoitettavuuspäätöksissä Rakennushankkeissa betonirakenteiden päällystettävyys on merkittävässä osassa aikataulujen suunnittelun ja toteutumisen kannalta. Ennakkoon laadittavat kuivumisaika-arviot ovat yleisesti käytössä ja hyvä lähtökohta aikataulujen suunnitteluun. Kuivumisaika-arvioiden kehittämiseen on myös...

Rakennukset | NRO 1/2021

Olympiastadion uudistui

Uudistetun ja peruskorjatun Olympiastadionin ilme on kirkastunut. Uusi ulkoarkkitehtuuri rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun perusparannetuista osista sekä uudesta pohjoisaukiosta betonisine palvelukatoksineen.

Rakennukset | NRO 1/2021

Olympiastadion on erilaisten rakenteiden aarreaitta

Harva suomalainen rakennuskohde on materiaalivalinnoiltaan ja erilaisilta rakenteiltaan yhtä monipuolinen kuin hiljattain peruskorjattu Olympiastadion. Korjausta kuvaavampi termi olisi oikeastaan todeta, että tiloja on laajennettu alaspäin ja vanhat, enimmälti paikallavaletut rakenteet on muunnettu vastaamaan muuttuneita kuormitusolosuhteita. Niiden lisäksi Olympiastadionin rakenteissa on käytetty vaativalla ja monipuolisella tavalla myös terästä, puuta ja tiiltä.

Rakennukset | NRO 1/2021

Vuoden 2020 Betonirakenne – Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen

Helsingin Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen laajennusosineen palkittiin Vuoden 2020 Betonirakenteena vaativasta ja taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta, jossa betonilla on merkittävä osa näkyvää lopputulosta yksityiskohtia myöden.

Rakennukset | NRO 1/2021

Vuoden 2020 Betonirakenne -kilpailun kunniamaininta: Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri

Kunniamaininnan Vuoden 2020 Betonirakenne -kilpailussa sai Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Uusi kirjastotalo on Kirkkonummen kuntalaisten olohuone, joka kokoaa saman katon alle useita toimintoja ja palveluita. Kohde on esitelty laajasti Betoni 4–2020 lehdessä ss. 8–23.

Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 1/2021

Sipoonlahden koulun laajennus ja piha-alueet

Sipoonlahden koulu on Etelä-Sipoossa sijaitseva luokkien 1.–9. yhtenäiskoulu, jonka pihalla vietetään aikaa myös koulun jälkeen. Koulun kokonaissuunnittelussa on otettu huomioon niin opetuksellisuus kuin toiminnallisuus. Myös pihan toteutus kertoo uudenlaisesta ajattelusta, joka suosii monipuolisuutta, kierrätysmateriaalien käyttöä ja pihan jatkuvaa kehittämistä.

Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 1/2021

Suurin osa betonista valetaan paikalla työmailla

Valtaosa Suomessa käytetystä betonista valmistetaan valmisbetonitehtaissa. RT:n tilastojen mukaan vuonna 2019 sementtiä käytettiin erilaisen betonin valmistukseen 1 271 000 tonnia, josta valmisbetonin valmistukseen käytettiin 68 %. Paikallavalurakentamiseen käytetään yli puolet, Suomessa käytettävistä betonikuutioista. Valmisbetonin toimitusverkosto onkin varsin kattava kaikkialla Suomessa.

Rakennukset | NRO 1/2021

Päijät-Hämeen keskussairaala laajenee tiiviisti ja paikalla valaen

Seitsenkerroksinen paikallavalettu runko toimivan sairaalan keskellä vaatii tarkasti mallinnettuja suunnitelmia, täsmällistä työmaalogistiikkaa ja aukotonta kosteudenhallintaa. Puoliväliin edenneellä, rakenneteknisistä töistä vähitellen talo- ja sairaalatekniikkavaiheeseen siirtyvällä Päijät-Hämeen keskussairaalan laajennustyömaalla kaikki nämä osa-alueet ovat onnistuneet.