Lue näköislehtiä
Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2026
Vaikka Suomessa ei varsinaisesti ole ongelmia betonin pakkasenkestävyyden kanssa, pakkasenkestävyyden testaamisen kanssa on haasteita. Siten nähtiin tarpeelliseksi käynnistää projekti betonin pakkasenkestävyyden laadunvarmistuksen kehittämiseksi. Vuosina 2023–2024 toteutettiin esiselvitys, jossa kartoitettiin pakkasenkestävyyden potentiaalisia testimenetelmiä sekä vertailtiin pakkasenkestävyyden vaatimustasoja eri maissa. Pakkasprojektin esiselvitys on esitelty Betoni-lehdessä 3–2024, sivuilla 42–47. Vuonna 2025 käynnistettiin Pakkasprojekti25, jossa keskityttiin betonin pakkasenkestävyyden laadunvarmistuksen kehittämiseen. Projektissa selvitettiin olemassa olevien rakenteiden rapautumista laattakokeessa, tehtiin toimenpiteitä laattakokeen hajonnan pienentämiseksi ja esitettiin ehdotuksia pakkasenkestävyyden laadunvarmistuskäytäntöjen päivittämiseksi. Hankkeen merkittävin saavutus oli laattakokeen uusittavuuden selkeä parantuminen: laboratorioiden välinen variaatiokerroin laski vuoden 2024 tasokokeen 82 %:sta 34 %:iin. Tulokset antavat nykyistä paremman perustan betonin pakkasenkestävyyden laadunvarmistukselle.
Kiertotalous | NRO 2/2026
Rudus Oy:n tutkimuksessa Innovatiivinen vähähiilinen kierrätyskiviainesbetoni saatiin uutta tietoa betonin raaka-aineiden ja valmistuksen hiilidioksidikuormituksen pienentämiseksi. Samalla kehitettiin käytäntöjä, jotka tukevat näiden ratkaisujen hyödyntämistä rakennusalalla. Kokonaistavoitteena oli lisätä tietotaitoa ja edistää laajemmin vähähiilistä betonirakentamista.
Sementin valmistuksen hiilidioksidipäästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Kierrätykseen kelpaamattomien jätemateriaalien energiasisältö hyödynnetään valmistusprosessissa, ja palamattomat osat sitoutuvat osaksi klinkkeriä.
Finnsementillä kalkkikivelle haetaan korvaavia materiaaleja, joiden avulla voidaan pienentää sementinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä. Jäteperäinen betonimurske on osoittautunut siihen hyvin soveltuvaksi.
Kestävä kehitys on keskeinen osa rakennusmateriaalikonserni SCHWENKin strategiaa. SCHWENKin tavoitteena on pienentää sementtituotannon CO2-päästöjä vähentämällä klinkkerin osuutta sementeissä, kehittämällä uusia sideaineita, parantamalla tuotantoteknologioita sekä ottamalla talteen prosessissa syntynyt hiilidioksidi.
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 2/2026
Teräsbetonipaaluille on nyt käytettävissä uusi vähähiilisyysluokitus, jonka tavoitteena on tukea rakennushankkeiden ohjaamista vähähiilisempään suuntaan. Uusi teräsbetonipaalujen vähähiilisyysluokitus tarjoaa rakennushankkeille helpon ja luotettavan tavan ohjata paalutusta vähäpäästöisempään suuntaan jo suunnittelun alkuvaiheessa – ilman perehtymistä elinkaarilaskennan yksityiskohtiin. Luokituksen avulla paalujen betonin päästövaikutuksia voidaan vertailla ja asettaa päästötavoitteita jo hankkeen alkuvaiheessa selkeällä ja yhtenäisellä tavalla.
Ettringiitti on sementin varhainen hydrataatiotuote, jota syntyy ja jota on aina kaikissa portlandsementtisideaineisissa betoneissa. Tämä tuntuu unohtuvan liian usein ohuthietutkijoilta. Myöskään sitä ei aina tiedosteta, että ettringiitin syntyvaihetta ei ohuthietutkimuksella voi määrittää: taustalla voi myös olla esimerkiksi sulfaatti- tai sulfidikorroosio.
AFRY-Corner lanseerattiin Betoni-lehden 1-26 numerossa. Palaute on ollut positiivista, eli palsta jatkukoon. Lupailin 1. numerossa palata yhteen lempiaiheistani, eli kuntotutkimuksiin. Betoni-lehdessä fokus on tietenkin betonirakenteiden kuntotutkimuksissa, joita on perinteisesti tehty…
Betonitaide | NRO 2/2026
Taiteilija Kirsti Taiviolan uuden julkisen taideteoksen inspiraationa on vastakohtien liitto eli ilmavan lasin ja raskaan, maanläheisen betonin yhdistäminen. Karhulan torille sijoitettu ”Vormu” ammentaa aiheensa alueen teollisesta historiasta ja erityisesti perinteikkäästä lasinvalmistuksesta Karhulan lasitehtaassa.
Rakennusliike U. Lipsanen Oy on toteuttanut taideteoksen Pieksämäelle Valtatie 23:n ja konsernin pääkonttorille johtavan tien risteykseen. Kuvanveistäjä Pertti Kukkosen suunnittelema betoniveistos juhlistaa rakennusliikkeen 75-vuotista taivalta.
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 1/2026
Helsingin Kruunuvuorensilta palkittiin tammikuussa Vuoden 2025 Betonirakenteena. Kruunuvuorensilta on esimerkillisesti johdettu suurhanke, jonka merkitys sekä kaupunkiliikenteelle että -ympäristölle on suuri. Hankkeessa toteutuvat kestävän kehityksen periaatteet ja sen seurannaisvaikutukset johtavat yhdyskunta- ja ympäristökehitystä vahvasti positiiviseen suuntaan. Kruunuvuorensillan parantaessa Helsingin alueellista poikittaisliikennettä vähäpäästöisen ja toimivan joukkoliikenteen kilpailukykyä voidaan lisätä entisestään. Sillan rakentamista on esitelty myös Betoni 1–2023 lehdessä ss. 64–73.
KAPA, Raitiolinja 13 Kalasatamasta Pasilaan Helsingistä valittiin Vuoden Ympäristörakenne 2025 -kilpailun voittajaksi. Palkinto myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta rakennetun ympäristön suunnittelusta ja toteutuksesta. Kunniamaininnan sai Kouvolassa oleva uudistettu Käyrälammen alue.
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
