Wohnregal – valmisosakerrostalo Berliinissä

Rakennukset | NRO 3/2021

Wohnregal – valmisosakerrostalo Berliinissä

Saksalaisen arkkitehtuurimuseon DAM-arkkitehtuuripalkinto jaetaan joka vuosi. Viime vuosina sen on saanut mm. James Simonille omistettu galleriarakennus ja Dresdenissä uuteen loistoonsa korjattu ja muokattu Kulttuuripalatsi – molemmat myös betonisia kulttuurirakennuksia. Saksan arkkitehtuurimuseon palkinnon kärkisijoille on yltänyt myös muutama kekseliäs asuintalo. Niissä on tavoiteltu massatuotannosta poikkeavaa erilaisuutta ja myös edullisuutta, kuten tässä esiteltävä Wohnregal.

Link – asuintalo Berliinissä

Rakennukset | NRO 2/2021

Link – asuintalo Berliinissä

Berliinin väkiluku kasvaa ja luo uudisrakentamisen lisäksi paineita myös täydennysrakentamiselle. Osa uudisrakentamisesta on monien berliiniläisten ja arkkitehtuurin ammattilaisten mielestä usein kuitenkin bulkkia. Nostetta on myös saanut uusvanhaan vivahtava ja tiettyjä sijoittaja- ja kansalaisryhmiä miellyttävä art-deco- tai supereklektishenkinen rakentaminen lukittuine rautaportteineen; rahalla saa myös pääsyn pröystäilevään ns. urbaaniin gated communityyn. Muutakin toki löytyy ja myös nykyarkkitehtuurin keinoin.

Betonin kuivumisaikalaskennan päivittyminen reaaliajassa

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2021

Betonin kuivumisaikalaskennan päivittyminen reaaliajassa

Työmaan olosuhdetiedon hyödyntäminen pinnoitettavuuspäätöksissä Rakennushankkeissa betonirakenteiden päällystettävyys on merkittävässä osassa aikataulujen suunnittelun ja toteutumisen kannalta. Ennakkoon laadittavat kuivumisaika-arviot ovat yleisesti käytössä ja hyvä lähtökohta aikataulujen suunnitteluun. Kuivumisaika-arvioiden kehittämiseen on myös...

Uutta tietoa raudoitusten limijatkosten lujuudesta ja muodonmuutoskyvystä

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2021

Uutta tietoa raudoitusten limijatkosten lujuudesta ja muodonmuutoskyvystä

Toisen sukupolven Eurokoodien betonirakenteiden mitoitusta käyttölämpötilassa koskeva osa (prEN 1992-1-1 D7) uudistaa betonirakenteiden mitoitusta. Raudoitteiden ankkurointipituudet ja limijatkokset on yksi aihealueista, johon on uudistuksen myötä tulossa oleellisia muutoksia. Muutosten yhteydessä...

Suomalaisten betonituotteiden keskimääräiset kasvihuonepäästöt on selvitetty

Kiertotalous | NRO 2/2021

Suomalaisten betonituotteiden keskimääräiset kasvihuonepäästöt on selvitetty

Pyrittäessä hillitsemään ilmastomuutosta rakentamisen ja rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Materiaalien ja menetelmien vertaileminen ei ole osoittautunut mutkattomaksi ja keskustelua käydään joskus voimakkaasti mielikuvien tasolla. Betoni on maailman käytetyimpänä rakennusmateriaalina ympäristökeskustelun keskiössä ja nyt tehdystä betonituotteiden ympäristövaikutusten selvityksestä onkin suuri hyöty koko rakennusalalle. Aiheesta on kerrottu laajalti myös Betoni 1-21 lehdessä sivuilla 86–91.

Olympiastadion uudistui

Rakennukset | NRO 1/2021

Olympiastadion uudistui

Uudistetun ja peruskorjatun Olympiastadionin ilme on kirkastunut. Uusi ulkoarkkitehtuuri rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun perusparannetuista osista sekä uudesta pohjoisaukiosta betonisine palvelukatoksineen.

Olympiastadion on erilaisten rakenteiden aarreaitta

Rakennukset | NRO 1/2021

Olympiastadion on erilaisten rakenteiden aarreaitta

Harva suomalainen rakennuskohde on materiaalivalinnoiltaan ja erilaisilta rakenteiltaan yhtä monipuolinen kuin hiljattain peruskorjattu Olympiastadion. Korjausta kuvaavampi termi olisi oikeastaan todeta, että tiloja on laajennettu alaspäin ja vanhat, enimmälti paikallavaletut rakenteet on muunnettu vastaamaan muuttuneita kuormitusolosuhteita. Niiden lisäksi Olympiastadionin rakenteissa on käytetty vaativalla ja monipuolisella tavalla myös terästä, puuta ja tiiltä.

Vuoden 2020 Betonirakenne – Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen

Rakennukset | NRO 1/2021

Vuoden 2020 Betonirakenne – Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen

Helsingin Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen laajennusosineen palkittiin Vuoden 2020 Betonirakenteena vaativasta ja taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta, jossa betonilla on merkittävä osa näkyvää lopputulosta yksityiskohtia myöden.

Vuoden 2020 Betonirakenne -kilpailun kunniamaininta: Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri

Rakennukset | NRO 1/2021

Vuoden 2020 Betonirakenne -kilpailun kunniamaininta: Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri

Kunniamaininnan Vuoden 2020 Betonirakenne -kilpailussa sai Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Uusi kirjastotalo on Kirkkonummen kuntalaisten olohuone, joka kokoaa saman katon alle useita toimintoja ja palveluita. Kohde on esitelty laajasti Betoni 4–2020 lehdessä ss. 8–23.

EduCity kokoaa kampuksen toiminnat yhteen

Rakennukset | NRO 1/2021

EduCity kokoaa kampuksen toiminnat yhteen

Turun ammattikorkeakoulun uusi kampusrakennus EduCity valmistui heinäkuussa 2020 ja se otettiin syksyllä koko AMK-yhteisön käyttöön.

Betonin taitajasta uusi kansainvälisen kustantamon kirja

Rakennukset | NRO 1/2021

Betonin taitajasta uusi kansainvälisen kustantamon kirja

Arkkitehti Pekka Pitkänen (1927 – 2018) kuuluu niihin suomalaisiin arkkitehteihin, joille on myönnetty professorin arvonimi. Vuonna 1982 hän sai myös arvostetun rakennustaiteen valtionpalkinnon, yhtäaikaisesti kollegansa Juha Leiviskän kanssa. Pitkänen tunnetaan erityisen taitavana betonin käyttäjänä ja henkilönä, joka töissään luotti modernismiin ja sen parhaisiin periaatteisiin.

Suurin osa betonista valetaan paikalla työmailla

Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 1/2021

Suurin osa betonista valetaan paikalla työmailla

Valtaosa Suomessa käytetystä betonista valmistetaan valmisbetonitehtaissa. RT:n tilastojen mukaan vuonna 2019 sementtiä käytettiin erilaisen betonin valmistukseen 1 271 000 tonnia, josta valmisbetonin valmistukseen käytettiin 68 %. Paikallavalurakentamiseen käytetään yli puolet, Suomessa käytettävistä betonikuutioista. Valmisbetonin toimitusverkosto onkin varsin kattava kaikkialla Suomessa.