Lue näköislehtiä

Kaikki

Betonijulkisivut

Betonitaide

Infra ja ympäristörakentaminen

Kansainväliset

Kiertotalous

Maailmalta

Materiaalit

Rakennukset

Sisustus ja lattiat

Suunnittelu ja innovaatiot

Tutkimus ja kehitys

Artikkelit

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2022

Betonioptimismi

Tämä artikkeli perustuu Oulun yliopiston Arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tehtyyn diplomityöhön "Betonioptimismi: Betonin kestävyydestä ja arkkitehdin vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen aikakaudella". Diplomityön on tehnyt Niko Kotkavuo ja sen pääohjaajana toimi professori Janne Pihlajaniemi. Artikkeliin on poimittu työstä tiivistetysti käsiteltäväksi valikoituja, kirjoittajan näkemyksen mukaan julkisen keskustelun kannalta keskeisimpiä osia betonin ilmastonäkökulmiin liittyen. Diplomityö on kokonaisuudessaan ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202204081520.

Kiertotalous | NRO 2/2022

Kiertotalous tuo hiilipihin sementin ja laittaa hiilidioksidin kiertoon

Vuosi 2022 on käynnistynyt jälleen poikkeusoloissa. Epävakaa tilanne ja sota ovat kuitenkin tuoneet mukanaan jotain hyvääkin. Mielenkiinto ilmastonmuutoksen torjuntaan on kasvanut nopeasti jo muutaman vuoden ajan, ja nyt pandemian ja Ukrainan sodan vanavedessä näemme yhä nopeampaa kehitystä kohti vähähiilistä tulevaisuutta. Tavoitteet ovat siirtymässä sanoista tekoihin.

Tutkimus ja kehitys | nro 4/2021

Uusien rakenteiden betonitutkimukset edellyttävät laaja-alaista osaamista

Uusien betonirakenteiden laadunvarmistuksessa ja myös ongelmanratkaisussa asiantunteva betonitutkimus on korvaamaton apuväline. Oikein kohdistettu ja toteutettu näytteenotto, harkitut laboratoriotutkimukset ja muut selvitykset sekä laaja-alaisesti pohditut johtopäätökset auttavat välttämään riitatilanteita rakentamisen eri osapuolten välillä silloin, kun rakenteen laatua epäillään.

Rakennukset | NRO 3/2021

Portus – laadukasta betonirakentamista

Helsingin Kalasatamassa sijaitsevaan Verkkosaareen valmistui elokuussa mittava asuinkortteli Portus, jonka muotokieli hakee esikuvansa isoista loistoristeilijöistä. Myös julkisivun koristeelliset reliefikuvioinnit ovat merellisiä, ja niitä on varioitu oivaltavasti teollinen näkökulma huomioiden. Kohde sijaitsee osittain meren päällä, mikä asetti omat vaatimuksensa perustamisolosuhteille ja alapohjan vesitiiveydelle.

Rakennukset | NRO 3/2021

Portukseen rakennettiin vaativia ja vesitiiviitä rakenteita

Verkkosaareen rakennetun Portuksen perustukset valettiin kolme metriä merivedenpinnan alapuolelle padon suojassa.

Rakennukset | NRO 3/2021

Wohnregal – valmisosakerrostalo Berliinissä

Saksalaisen arkkitehtuurimuseon DAM-arkkitehtuuripalkinto jaetaan joka vuosi. Viime vuosina sen on saanut mm. James Simonille omistettu galleriarakennus ja Dresdenissä uuteen loistoonsa korjattu ja muokattu Kulttuuripalatsi – molemmat myös betonisia kulttuurirakennuksia. Saksan arkkitehtuurimuseon palkinnon kärkisijoille on yltänyt myös muutama kekseliäs asuintalo. Niissä on tavoiteltu massatuotannosta poikkeavaa erilaisuutta ja myös edullisuutta, kuten tässä esiteltävä Wohnregal.

Rakennukset | NRO 2/2021

Link – asuintalo Berliinissä

Berliinin väkiluku kasvaa ja luo uudisrakentamisen lisäksi paineita myös täydennysrakentamiselle. Osa uudisrakentamisesta on monien berliiniläisten ja arkkitehtuurin ammattilaisten mielestä usein kuitenkin bulkkia. Nostetta on myös saanut uusvanhaan vivahtava ja tiettyjä sijoittaja- ja kansalaisryhmiä miellyttävä art-deco- tai supereklektishenkinen rakentaminen lukittuine rautaportteineen; rahalla saa myös pääsyn pröystäilevään ns. urbaaniin gated communityyn. Muutakin toki löytyy ja myös nykyarkkitehtuurin keinoin.

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2021

Betonin kuivumisaikalaskennan päivittyminen reaaliajassa

Työmaan olosuhdetiedon hyödyntäminen pinnoitettavuuspäätöksissä Rakennushankkeissa betonirakenteiden päällystettävyys on merkittävässä osassa aikataulujen suunnittelun ja toteutumisen kannalta. Ennakkoon laadittavat kuivumisaika-arviot ovat yleisesti käytössä ja hyvä lähtökohta aikataulujen suunnitteluun. Kuivumisaika-arvioiden kehittämiseen on myös...

Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2021

Uutta tietoa raudoitusten limijatkosten lujuudesta ja muodonmuutoskyvystä

Toisen sukupolven Eurokoodien betonirakenteiden mitoitusta käyttölämpötilassa koskeva osa (prEN 1992-1-1 D7) uudistaa betonirakenteiden mitoitusta. Raudoitteiden ankkurointipituudet ja limijatkokset on yksi aihealueista, johon on uudistuksen myötä tulossa oleellisia muutoksia. Muutosten yhteydessä...

Kiertotalous | NRO 2/2021

Suomalaisten betonituotteiden keskimääräiset kasvihuonepäästöt on selvitetty

Pyrittäessä hillitsemään ilmastomuutosta rakentamisen ja rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Materiaalien ja menetelmien vertaileminen ei ole osoittautunut mutkattomaksi ja keskustelua käydään joskus voimakkaasti mielikuvien tasolla. Betoni on maailman käytetyimpänä rakennusmateriaalina ympäristökeskustelun keskiössä ja nyt tehdystä betonituotteiden ympäristövaikutusten selvityksestä onkin suuri hyöty koko rakennusalalle. Aiheesta on kerrottu laajalti myös Betoni 1-21 lehdessä sivuilla 86–91.

Rakennukset | NRO 1/2021

Olympiastadion uudistui

Uudistetun ja peruskorjatun Olympiastadionin ilme on kirkastunut. Uusi ulkoarkkitehtuuri rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun perusparannetuista osista sekä uudesta pohjoisaukiosta betonisine palvelukatoksineen.

Rakennukset | NRO 1/2021

Olympiastadion on erilaisten rakenteiden aarreaitta

Harva suomalainen rakennuskohde on materiaalivalinnoiltaan ja erilaisilta rakenteiltaan yhtä monipuolinen kuin hiljattain peruskorjattu Olympiastadion. Korjausta kuvaavampi termi olisi oikeastaan todeta, että tiloja on laajennettu alaspäin ja vanhat, enimmälti paikallavaletut rakenteet on muunnettu vastaamaan muuttuneita kuormitusolosuhteita. Niiden lisäksi Olympiastadionin rakenteissa on käytetty vaativalla ja monipuolisella tavalla myös terästä, puuta ja tiiltä.