Lue näköislehtiä
Rakennukset | NRO 2/2021
Kuopion keskustassa Kauppakadun, Maaherrankadun ja Museokatu -nimisen rännikadun välissä sijainneet vanha museorakennus sekä 1960-luvulla valmistunut ja aikanaan ultramoderni ja tyylikäs kirjasto ovat keväällä 2021 saaneet uuden, niitä täydentävän kappalemaisen, leijuvan näköisen uudisrakennuksen. Kuopion kulttuurihistoriallisen ja luonnonhistoriallisen museon uusi näyttelyrakennus liittää nyt nämä ajallisesti yli puolen vuosisadan päässä toisistaan olevat rakennukset laajemmaksi kokonaisuudeksi ja luo samalla eri toiminnoille yhteistyömahdollisuuksia.
Berliinin väkiluku kasvaa ja luo uudisrakentamisen lisäksi paineita myös täydennysrakentamiselle. Osa uudisrakentamisesta on monien berliiniläisten ja arkkitehtuurin ammattilaisten mielestä usein kuitenkin bulkkia. Nostetta on myös saanut uusvanhaan vivahtava ja tiettyjä sijoittaja- ja kansalaisryhmiä miellyttävä art-deco- tai supereklektishenkinen rakentaminen lukittuine rautaportteineen; rahalla saa myös pääsyn pröystäilevään ns. urbaaniin gated communityyn. Muutakin toki löytyy ja myös nykyarkkitehtuurin keinoin.
Vuosittain järjestettävä arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailun 2020 (2.9.–9.12.2020) suunnittelukohteena oli neljä 1970-luvun lopulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista asuinkerrostaloa; Runkokatu 12 (VTS Kodit) Tampereen Haukiluomassa. Palkintojen saajat julkistettiin maaliskuussa 2021.
Rakennukset | NRO 1/2021
Uudistetun ja peruskorjatun Olympiastadionin ilme on kirkastunut. Uusi ulkoarkkitehtuuri rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun perusparannetuista osista sekä uudesta pohjoisaukiosta betonisine palvelukatoksineen.
Harva suomalainen rakennuskohde on materiaalivalinnoiltaan ja erilaisilta rakenteiltaan yhtä monipuolinen kuin hiljattain peruskorjattu Olympiastadion. Korjausta kuvaavampi termi olisi oikeastaan todeta, että tiloja on laajennettu alaspäin ja vanhat, enimmälti paikallavaletut rakenteet on muunnettu vastaamaan muuttuneita kuormitusolosuhteita. Niiden lisäksi Olympiastadionin rakenteissa on käytetty vaativalla ja monipuolisella tavalla myös terästä, puuta ja tiiltä.
Helsingin Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen laajennusosineen palkittiin Vuoden 2020 Betonirakenteena vaativasta ja taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta, jossa betonilla on merkittävä osa näkyvää lopputulosta yksityiskohtia myöden.
Kunniamaininnan Vuoden 2020 Betonirakenne -kilpailussa sai Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Uusi kirjastotalo on Kirkkonummen kuntalaisten olohuone, joka kokoaa saman katon alle useita toimintoja ja palveluita. Kohde on esitelty laajasti Betoni 4–2020 lehdessä ss. 8–23.
Turun ammattikorkeakoulun uusi kampusrakennus EduCity valmistui heinäkuussa 2020 ja se otettiin syksyllä koko AMK-yhteisön käyttöön.
Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 1/2021
Sipoonlahden koulu on Etelä-Sipoossa sijaitseva luokkien 1.–9. yhtenäiskoulu, jonka pihalla vietetään aikaa myös koulun jälkeen. Koulun kokonaissuunnittelussa on otettu huomioon niin opetuksellisuus kuin toiminnallisuus. Myös pihan toteutus kertoo uudenlaisesta ajattelusta, joka suosii monipuolisuutta, kierrätysmateriaalien käyttöä ja pihan jatkuvaa kehittämistä.
Arkkitehti Pekka Pitkänen (1927 – 2018) kuuluu niihin suomalaisiin arkkitehteihin, joille on myönnetty professorin arvonimi. Vuonna 1982 hän sai myös arvostetun rakennustaiteen valtionpalkinnon, yhtäaikaisesti kollegansa Juha Leiviskän kanssa. Pitkänen tunnetaan erityisen taitavana betonin käyttäjänä ja henkilönä, joka töissään luotti modernismiin ja sen parhaisiin periaatteisiin.
Valtaosa Suomessa käytetystä betonista valmistetaan valmisbetonitehtaissa. RT:n tilastojen mukaan vuonna 2019 sementtiä käytettiin erilaisen betonin valmistukseen 1 271 000 tonnia, josta valmisbetonin valmistukseen käytettiin 68 %. Paikallavalurakentamiseen käytetään yli puolet, Suomessa käytettävistä betonikuutioista. Valmisbetonin toimitusverkosto onkin varsin kattava kaikkialla Suomessa.
Seitsenkerroksinen paikallavalettu runko toimivan sairaalan keskellä vaatii tarkasti mallinnettuja suunnitelmia, täsmällistä työmaalogistiikkaa ja aukotonta kosteudenhallintaa. Puoliväliin edenneellä, rakenneteknisistä töistä vähitellen talo- ja sairaalatekniikkavaiheeseen siirtyvällä Päijät-Hämeen keskussairaalan laajennustyömaalla kaikki nämä osa-alueet ovat onnistuneet.
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
