Lue näköislehtiä
Kiertotalous | 1.10.2026
Infrarakentaja Kreate on tiettävästi ensimmäisenä toimijana Suomessa jalostanut työmaalla syntyneen purkubetonin samalla työmaalla Ei enää jätettä -asetuksen mukaiseksi betonimurskeeksi. Noin 14 000 tonnia Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen vanhojen siltojen betonia jatkaa elämäänsä vain muutaman kilometrin päässä syntysijoiltaan, kun kierrätysmursketta hyödynnetään Kurkela–Kuusisto-hankkeen väylärakenteissa.
Kiertotalous Materiaalit | 30.9.2026
Vähähiilinen betoni ei ole vain vastaus kiristyviin päästörajoihin. Se on keino rakentaa pitkäikäisiä, muunneltavia ja arkkitehtonisesti monipuolisia rakennuksia sekä yhteiskunnan kannalta välttämätöntä infraa - luotettavasti, laadukkaasti ja entistä pienemmillä päästöillä.
Rakennukset | NRO 3/2026
Helsingin Munkkivuoressa sijaitseva kortteli, jonka maamerkkinä on Pohjola-torni, on muuttunut ja muuttunee vielä. Korttelista on tullut hybridikortteli, joka yhdistää työn, asumisen, palvelut ja eri-ikäiset asukkaat.
Maailmalta | NRO 3/2026
Viron Kalevi-purjehdusseuran klubitalon julkisivujen betonimuoteissa on käytetty vanhoja purjeita. Jokaisen julkisivuelementin pinnassa näkyy purjepinnan lisäksi sen oma tarina: eletty elämä, repeämät ja paikkaukset.
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 3/2026
Hailuodon ja mantereen väliseen kiinteään 8,4 kilometriä pitkään maantieyhteyteen kuuluu pengertie ja kaksi vaikuttavaa siltaa – Huikun- ja Riutun sillat. Hailuodon siltayhteys avautui kesäkuussa 2026.
Sisustus ja lattiat | NRO 3/2026
Pintabetonilattioiden toteutukseen liittyy lukuisa määrä yksityiskohtia, jotka tulisi selvittää ennen lattiatöiden aloitusta. Näiden kysymysten selvittämisen apuneuvoksi on laadittu julkaisu ”Pintabetonilattioiden halkeilun syyt ja halkeilun estäminen” BY79 – 2026.
Betonijulkisivut | NRO 3/2026
Julkisivuyhdistys ry:n tekninen toimikunta on koordinoinut vuosien 2025–2026 aikana kahta opinnäytetyötä koskien julkisivuilla esiintyviä kasvustoja ja niiden vaikutusta julkisivujen kuntoon. Opinnäytetöistä ensimmäinen on valmistunut keväällä 2026 ja sen laati Mikael Nieminen Tampereen yliopistosta. Työtä on koordinoinut moniammatillinen joukko Julkisivuyhdistyksen jäseniä niin konsulttitoimistoista kuin materiaalitoimittajienkin puolelta. Tämä artikkeli on tiivistelmä kyseisen tutkimuksen havainnoista ja tuloksista. Tutkimus on raportoitu Mikael Niemisen diplomityössä.
Kiertotalous | NRO 3/2026
Kansainvälinen tutkimushanke betonielementtien uudelleenkäytön edistämiseksi päättyi syksyllä 2026. Hanke käynnistyi keväällä 2021 ja sen aikana julkaistiin useita tuloksia niin virallisten raporttien kuin esitysten ja artikkelien muodossa. ReCreaten vahvuuksia ovat vahvan tieteellisen tutkimuksen sekä käytännönläheisen pilotoinnin yhdistäminen. Tämän lähestymistavan ansiosta hankkeella oli merkittävä vaikutus rakennusalan uudelleenkäytön edistymiseen ja etenemiseen käytännön hankkeiksi.
Betonin kiertotaloudessa tärkeintä on käyttää materiaalia viisaammin koko sen elinkaaren ajan, ei vain kierrättää purkubetonia murskeeksi. Keskeisiä keinoja ovat betonin käytön vähentäminen suunnittelun ja muuntojoustavuuden avulla, olemassa olevien rakennusten säilyttäminen ja betonielementtien uudelleenkäyttö sekä purkumateriaalien huolellinen lajittelu ja hyödyntäminen korkeamman jalostusarvon käyttökohteissa.
Viime lehden palstalla nostin esiin betonin kiertotalouden, joten pyysin kestävän kehityksen johtajamme Arto Toorikan kirjoittamaan tarkemmin aiheesta. Arto on pitkällä työurallaan perehtynyt erityisesti kestävään kehitykseen ja kiertotalouteen. Hän on osallistunut...
Tutkimus ja kehitys | NRO 3/2026
Seosaineita sisältävien sideaineiden yleistyminen on herättänyt kysymyksiä siitä, kuinka hyvin laattakoe kertoo suola-pakkaskestävyydestä eri betonin koostumuksilla. Mian Ammar Shafqat tarkasteli diplomityössään betonipinnan rapautumisen ja sisäisen vaurioitumisen samanaikaista kehittymistä jäätymis-sulatusrasituksessa. Tutkimuksessa varioitiin sementtityyppiä, vesi-sideainesuhdetta ja betonin ilmamäärää. Työssä tarkastellaan myös rapautumisen nopeutta laattakokeen aikana. Tutkimuksessa huokostus osoittautui tärkeimmäksi yksittäiseksi tekijäksi sekä pintarapautumisen että sisäisen vaurioitumisen hallinnassa. Lisäksi työ osoittaa, että infrabetonien P-luvun laskenta vastaa varsin hyvin mitattua laattakokeen rapautumista.
Betoniteollisuuden työturvallisuuskilpailun voittajaksi on valittu Rudus Oy:n Orimattilan betonituotetehdas. Kilpailun voittajan tunnus – kultainen kypärä – luovutettiin tehdaspäällikkö Jarno Vartiaiselle osana Betoniteollisuuden Kesäseminaarin ohjelmaa Helsingissä perjantaina 28.8.2026. Kilpailun tuomariston mukaan...
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
