Lue näköislehtiä

Kaikki

Betonijulkisivut

Betonitaide

Infra ja ympäristörakentaminen

Kansainväliset

Kiertotalous

Maailmalta

Materiaalit

Rakennukset

Sisustus ja lattiat

Suunnittelu ja innovaatiot

Tutkimus ja kehitys

Artikkelit

Tutkimus ja kehitys | NRO 4/2022

Testauslaboratorioiden tasokokeet 2022

Betonin testauslaitoksille on järjestetty vuosittain tasotestauksia. Kokeissa on ollut mukana betonin puristuslujuus ja lisäksi jokin muu testaus kiertävästi. Testauslaitosten toimintaa valvova Finas pitää tasotestauksia erittäin tärkeinä koko alan kannalta.

Betonitaide | NRO 4/2022

Aalto yliopiston arkkitehtuurin laitoksen Betonistudio 2022 – Aistipaviljonki

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella perusopintoihin kuuluu yleisimpiin rakennusmateriaaleihin tutustuminen luentojen ja erilaisten harjoitustöiden kautta. Rakennustekniikan peruskurssilla opiskelijat tutustuivat betoniin ja sen rakenteellisiin ja materiaaliominaisuuksiin keväällä 2022. Tehtävänä oli suunnitella aistipaviljonki Otaniemen...

Sisustus ja lattiat | NRO 4/2022

Betonista toteutettuja valaisinkonsepteja, Valon muotoja – Forms of light

Painavaa, isoa, epämääräistä, harmaata, kovaa … nämä ovat tyypillisiä betoniin liittyviä mielikuvia. Aalto-yliopiston Muotoilun laitoksen Maisteriopiskelijoille suunnattu Product and Form -kurssi laittoi opiskelijat haastamaan näitä vakiintuneita mielikuvia betonista, kehittelemällä ideoita betonin ja valon yhdistämisestä. Projektin tuloksia esiteltiin Glasshouse Helsinki galleriassa kesän 2022 ajan.

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 4/2022

Paaluinfo 2 2022: Kunnon pohjatutkimus on a & o onnistuneelle paalutukselle

Paalutusta on harjoitettu Suomessa jo yli sadan vuoden ajan, mutta onnistuneelle paalutukselle välttämättömät pohjatutkimukset eivät vieläkään ole kaikissa rakennuskohteissa itsestäänselvyys. Laadukkaat pohjatutkimukset ovat riittävän kattavat ja ne on suoritettu soveltuvalla kalustolla. Pohjatutkimuksia teetettäessä kyse on myös niiden riskien hallinnasta, joita maaperän tutkimiseen väistämättä liittyy.

Suunnittelu ja innovaatiot | 4.10.2022

St1 suunnittelee synteettisen metanolin pilottilaitosta Lappeenrantaan

Energiayhtiö St1 suunnittelee Suomen ensimmäistä synteettisen metanolin tuotantolaitosta Finnsementin tehtaan yhteyteen Lappeenrantaan, Ihalaisen kaivosalueelle. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt 35,4 miljoonan euron rahoituksen St1 Power-to-Methanol Lappeenranta -hankkeelle, joka on suunniteltu tuottamaan uusiutuvaa synteettistä metanolia mm. meri- ja tieliikenteen polttoaineeksi korvaamaan fossiilisia polttoaineita. St1:n tavoitteena kaupallisen mittaluokan pilottihankkeessa on kehittää monistettava ja skaalautuva synteettisen metanolin tuotantokonsepti.

Rakennukset | NRO 3/2022

Tanssin ehdoilla suunniteltu maamerkki Tanssin talo

Suomen ensimmäinen tanssin ehdoin suunniteltu maamerkki avautui keväällä 2022 Kaapelitehtaan kulttuurikeskuksen yhteyteen Helsingin Ruoholahteen. JKMM Arkkitehtien ja ILO arkkitehtien yhteistyössä suunnittelema Tanssin talo-hankkeessa rakennettiin vaikuttava uudisrakennus, katettiin osa Kaapelitehtaan sisäpihasta sekä uudistettiin Kaapelitehtaan olemassa olevia tiloja.

Rakennukset | NRO 3/2022

Paikallavaletun betonin taidonnäyte – Liljevalchs+

Tukholman Liljevalchs museon laajennusosa ristittiin napakasti nimellä Liljevalchs+ ja se avattiin yleisölle syksyllä 2021. Rakennus on betonirakentamisen taidonnäyte niin sisä- kuin ulkotiloiltaan.

Betonijulkisivut Rakennukset | NRO 3/2022

Serlachius-museoiden uusi taidesauna

Betonirakenteinen Taidesauna valmistui tänä kesänä Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Gösta-museon edustalle, Melasjärven rannalle. Taidesauna on elämyksellinen, tekijöidensä kulttuuritaustoista ammentava saunapolku, jonka varrelle on sijoitettu mittava määrä myös muuta taidetta. Polku päättyy ulkotilan kautta kuljettavaan löylyhuoneeseen. Taidesauna liittyy uuteen saunakulttuuriin, jossa perinteisen hiljentymisen ja peseytymisen sijaan saunomisesta haetaan elämyksiä ja sosiaalista yhdessä olemista.

Rakennukset | NRO 3/2022

Matinkylän uusi uimahalli

Huhtikuussa avatussa Espoon Matinkylän uudessa uimahallissa on viisi allasta, pääallas on 8-ratainen ja 50-metrinen. Hallin betonielementtirunko ei ole tavanomainen, illä pääpalkistoa on suuren jännemitan takia kevennetty pienentämällä betonin ominaispainoa. Rakenteiden pitkäaikaiskestävyys ja energiatehokkuus ovat olleet hallihankkeen keskeisiä tavoitteita.

Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 3/2022

Timanttikiteenpuisto Vantaan Kivistössä

Vantaan Kivistön uusi leikki- ja oleskelupuisto Timanttikiteenpuisto sijaitsee Aurinkokiven koulun vieressä Lipunkantajanraitin ja Ruusukvartsinkadun välisellä alueella. Puistossa on paljon kasvillisuutta, mutta myös paljon kiveystä, jossa on kidemäinen kuviointi ja paikoin taidekiveyksiä. Kiveyksen läpi kulkee puromainen, sade- ja sulamisvedet keräävä hulevesiuoma. Lisäksi kiveyksessä on matalia hulevesiuria, jotka muodostavat kuvioita kiveyksen pintaan sateella ja sen jälkeen.

Materiaalit Suunnittelu ja innovaatiot | NRO 3/2022

Harkon ja betonin hybridi luo uutta elementtirakentamista

Neljä vuotta sitten markkinoille tullut valueristeharkko merkitsi harkkorakentamisen mahdollisuuksien laajentamista pientalorakentamisen ulkopuolelle. Uusin etappi tuotekehityksessä on valueristeharkon ja perinteisen betonijulkisivuelementin yhdistäminen. Tuloksena on testatusti toimiva, saumaton ja valmisosarakentamisen etuja hyödyntävä rappausjulkisivu.

In English | ISSUE 3/2022

Preface: Down with emissions – up with growth curves

Concrete dates back to the ancient times and still today is the most widely used building material in the world. It is durable and versatile. It had its uses in...