Lue näköislehtiä
Sisustus ja lattiat | NRO 2/2021
Paikallavalettujen puhdasvalupintojen käyttö on yleistynyt merkittävästi viime vuosina rakennusten sisäpinnoissa, julkisivuissa ja erilaisten tilojen lattioissa. Tämä kertoo muotoonsa valettavan betonin antamista monipuolisista mahdollisuuksista rakennusten ja rakenteiden arkkitehtonisen ilmeen muodostamisessa. Eri tavoin käsitellyt betonilattiat ja niiden monipuolinen värivalikoima antavat edustavan visuaalisen ilmeen lisäksi käyttäjille hyvin kulutusta kestävän ja helppohoitoisen lattiapinnan.
Tutkimus ja kehitys | NRO 2/2021
Työmaan olosuhdetiedon hyödyntäminen pinnoitettavuuspäätöksissä Rakennushankkeissa betonirakenteiden päällystettävyys on merkittävässä osassa aikataulujen suunnittelun ja toteutumisen kannalta. Ennakkoon laadittavat kuivumisaika-arviot ovat yleisesti käytössä ja hyvä lähtökohta aikataulujen suunnitteluun. Kuivumisaika-arvioiden kehittämiseen on myös...
Toisen sukupolven Eurokoodien betonirakenteiden mitoitusta käyttölämpötilassa koskeva osa (prEN 1992-1-1 D7) uudistaa betonirakenteiden mitoitusta. Raudoitteiden ankkurointipituudet ja limijatkokset on yksi aihealueista, johon on uudistuksen myötä tulossa oleellisia muutoksia. Muutosten yhteydessä...
Infra ja ympäristörakentaminen | NRO 2/2021
Hyvä paalutussuunnitelma? Huolellisesti laadittu ja dokumentoitu paalutussuunnitelma vähentää suunnitteluvirheitä, mahdollistaa tarkemman määrä- ja kustannuslaskennan sekä tarkoituksenmukaisen toteutuksen. Paalutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi käytettävät paalutyypit ja niihin liittyvä varusteet sekä työn toteuttamiseen...
Kiertotalous | NRO 2/2021
Pyrittäessä hillitsemään ilmastomuutosta rakentamisen ja rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksiin on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Materiaalien ja menetelmien vertaileminen ei ole osoittautunut mutkattomaksi ja keskustelua käydään joskus voimakkaasti mielikuvien tasolla. Betoni on maailman käytetyimpänä rakennusmateriaalina ympäristökeskustelun keskiössä ja nyt tehdystä betonituotteiden ympäristövaikutusten selvityksestä onkin suuri hyöty koko rakennusalalle. Aiheesta on kerrottu laajalti myös Betoni 1-21 lehdessä sivuilla 86–91.
Rakennukset | NRO 1/2021
Uudistetun ja peruskorjatun Olympiastadionin ilme on kirkastunut. Uusi ulkoarkkitehtuuri rakentuu entistetystä 1930-luvun betoniarkkitehtuurista, 1950-luvun perusparannetuista osista sekä uudesta pohjoisaukiosta betonisine palvelukatoksineen.
Harva suomalainen rakennuskohde on materiaalivalinnoiltaan ja erilaisilta rakenteiltaan yhtä monipuolinen kuin hiljattain peruskorjattu Olympiastadion. Korjausta kuvaavampi termi olisi oikeastaan todeta, että tiloja on laajennettu alaspäin ja vanhat, enimmälti paikallavaletut rakenteet on muunnettu vastaamaan muuttuneita kuormitusolosuhteita. Niiden lisäksi Olympiastadionin rakenteissa on käytetty vaativalla ja monipuolisella tavalla myös terästä, puuta ja tiiltä.
Helsingin Olympiastadionin perusparannus ja uudistaminen laajennusosineen palkittiin Vuoden 2020 Betonirakenteena vaativasta ja taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta, jossa betonilla on merkittävä osa näkyvää lopputulosta yksityiskohtia myöden.
Kunniamaininnan Vuoden 2020 Betonirakenne -kilpailussa sai Kirkkonummen pääkirjasto Fyyri. Uusi kirjastotalo on Kirkkonummen kuntalaisten olohuone, joka kokoaa saman katon alle useita toimintoja ja palveluita. Kohde on esitelty laajasti Betoni 4–2020 lehdessä ss. 8–23.
Turun ammattikorkeakoulun uusi kampusrakennus EduCity valmistui heinäkuussa 2020 ja se otettiin syksyllä koko AMK-yhteisön käyttöön.
Infra ja ympäristörakentaminen Rakennukset | NRO 1/2021
Sipoonlahden koulu on Etelä-Sipoossa sijaitseva luokkien 1.–9. yhtenäiskoulu, jonka pihalla vietetään aikaa myös koulun jälkeen. Koulun kokonaissuunnittelussa on otettu huomioon niin opetuksellisuus kuin toiminnallisuus. Myös pihan toteutus kertoo uudenlaisesta ajattelusta, joka suosii monipuolisuutta, kierrätysmateriaalien käyttöä ja pihan jatkuvaa kehittämistä.
Arkkitehti Pekka Pitkänen (1927 – 2018) kuuluu niihin suomalaisiin arkkitehteihin, joille on myönnetty professorin arvonimi. Vuonna 1982 hän sai myös arvostetun rakennustaiteen valtionpalkinnon, yhtäaikaisesti kollegansa Juha Leiviskän kanssa. Pitkänen tunnetaan erityisen taitavana betonin käyttäjänä ja henkilönä, joka töissään luotti modernismiin ja sen parhaisiin periaatteisiin.
Sivusto käyttää evästeitä käyttökokemuksen parantamiseksi. Keräämme myös anonyymiä tietoa sivuston käytöstä, jotta voimme tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Voit kuitenkin estää tietojen keräämisen Kävijämittaus ja analytiikka -painikkeesta.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
