Betonitalo säästää energiaa ja selvää rahaa

betonin-lammonvarayskyky_viBetonirakenteen tasaavat termisellä massallaan huonelämpötilojen vuorokausivaihteluita ja säästävät siten merkittävästi lämmitys- ja jäähdytysenergiaa. Päiväaikaiset lämpökuormat esimerkiksi sähkölaitteista, käyttäjistä ja auringon säteilystä varastoituvat betonirakenteisiin. Varastoitunut lämpö palaa takaisin lämmittämään tiloja viileään yöaikaan. Termisen massan myötä asumismukavuus paranee, koska sisälämpötilan vaihtelut ja kesän huippulämpötilat jäävät alemmiksi.

Kevytrakenteisissa rakennuksissa sisälämpötilan vuorokausivaihtelut voivat muodostua suuriksi. Silloin tasaisen huonelämpötilan ylläpitäminen edellyttää pahimmillaan päivällä tilojen jäähdyttämistä ja yöllä lämmittämistä.

Termistä massaa voidaan käyttää myös aktiivisesti mm. yöaikaisessa ns. vapaajäähdytyksessä tai ilmalämmityksessä, jolloin lämmitys voi tapahtua varaavasti halvemmalla yösähköllä.

Lattialämmitys toimii parhaiten betonirakenteeseen asennettuna. Varautunut lämpö siirtyy tasaisesti sisäilmaan. Betonilaattaan sijoitetulla lattialämmityksellä voidaan tuottaa noin 80 % lämmitysenergiasta edullisemmalla yösähköllä.

Betonirakenteiden massiivisuuden on todettu lukuisissa tutkimuksissa vähentävän sekä lämmitys- että jäähdytysenergiankulutusta. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan massiivisilla rakenteilla energiankulutus on ollut 5 –15 % kevyitä rakennuksia pienempi (tutkimustulosten ääriväli 1–20 %).

Pohjoismaisen tutkimuksen mukaan rakenteiden massiivisuudella voidaan säästää asuinrakennuksissa 3–14 % lämmitysenergiasta ja 30–50 % jäähdytysenergiasta. Rakennuksen sisäilmasto myös paranee termisen massan leikatessa kesäajan korkeimmat huonelämpötilat pois. Massiivisuuden etu on suhteellisesti suurin, kun ikkunapinta-ala on suuri, ikkunat on suunnattu etelään ja rakennusvaipan lämmöneristyskyky ja ilmanpitävyys ovat hyvät.

Toimistorakennusten osalta samanlaisia tuloksia on saatu Terma -projektissa. Massiivisessa toimistossa säästöksi saatiin lämmitysenergiassa 4 – 7 % ja jäähdytysenergiassa 42 – 52 %. Säästöjä voidaan edelleen lisätä siirryttäessä massan passiivisesta hyödyntämisestä aktiivisiin järjestelmiin.

Betonirakennuksen lämmönvarauskyvyn ansiosta
• ns. ilmaisenergiat saadaan hyötykäyttöön
• massiivisuus säästää 5-15 % lämmitysenergiasta
• tasaa ja alentaa liian korkeita sisälämpötiloja
• säästää 20- 50 % jäähdytysenergiasta
• voi joissain tapauksissa poistaa jäähdytystarpeen kokonaan
• soveltuu hyvin matalalämpötekniikan yhteyteen (esim. maalämpö)
• soveltuu hyvin matalaenergia- ja passiivitaloihin
• pienentää rakennuksen CO2- päästöjä
• pienentää talotekniikan investointikustannuksia

Termistä massaa hyödyntävissä aktiivisissa järjestelmissä voidaan käyttää esimerkiksi ontelolaataston onteloita ilmanvaihtokanavana. Tällöin laatastoon voidaan varastoida ylimääräistä lämpöä tai viileyttä, mikä alentaa kesäajan maksimilämpötiloja sekä vähentää rakennuksen jäähdytystarvetta. Vaihtoehtoisesti sama saadaan aikaan laatastoon rakentamisen yhteydessä asennetulla kiertovesiputkistolla lattialämmitysputkiston tapaan.

Termistä massaa aktiivisesti hyödyntävissä järjestelmissä koneellisen jäähdytyksen tehontarve ja energiankulutus vähenevät ja joissakin tapauksissa koneellinen jäähdytys voidaan jättää kokonaan pois hyödyntämällä ontelolaataston termistä massaa. Tällöin saavutetaan huomattavia säästöjä sekä rakentamis- että käyttökustannuksissa.

betonin_lammonvarauskyky