Betonielementtiteollisuus ry:n elementtijaos on laatinut ohjeen betonielementtien käytöstä korkearakentamisesta yhteistyössä Swecon kanssa. Ohjeen tarkoituksena on pyrkiä esittämään tiedossa oleviin haasteisiin ja esteisiin ratkaisuja, joilla betonielementtien käyttö korkearakentamisessa helpottuu. Ohjeistus on suunnattu suunnittelijoille ja se löytyy www.elementtisuunnittelu.fi -sivustolta.
Korkearakentaminen yleistyy Suomessakin ja rakennusalan tavoitteena on nostaa korkearakentamisen esivalmistusastetta. Yhtenä ratkaisuna tähän on lisätä betonielementtien käyttöä vaaka- ja pystyrakenteissa. Vaakarakenteiden osalta betonielementtien käyttö on jäänyt liian vähäiselle huomiolle.
Mitä korkearakentaminen sitten on? Korkearakentamisen termi on vaikeasti määriteltävä ja sille löytyy useita määrityksiä riippuen asiayhteydestä. Yhtenä määritelmänä on se, miten rakennus sijoittuu olemassa olevaan rakennuskantaan tai maastoon. Suomessa, jossa rakennuskanta on matalaa, voidaan yli 12. kerroksista rakennusta pitää korkearakentamisena. Maailman suurkaupungeissa vaaditaan muutamia kerroksia lisää, jotta rakennusta pidetään korkearakentamisena. Oma lukunsa ovat pilvenpiirtäjät, super-, ja megakorkeat rakennukset, joiden korkeuksien raja-arvojen määrittely on häilyvää, mutta yleensä puhutaan 150, 300 tai jopa 600 metrin yli menevistä korkeuksista.
Ohjekortissa kuitenkin keskitytään tyypillisiin Suomen mittakaavassa toteuttaviin korkeisiin rakennuksiin, joiden kerroskorkeudet alkavat 12. kerroksesta ja ovat korkeudeltaan 20. kerroksen kummallakin puolella. Metreissä tämä tarkoittaa alle 40 metristä hieman yli 80 metriin maanpinnasta.
Ohjekortti koostuu yhdestätoista kappaleesta, joissa kattavasti käsitellään elementtiliitoksien suunnittelusta, rakennelaskennasta aina tuulitunnelikokeiden toteutukseen tarvittaviin lähtötietoihin.
Tutustu laajempaan artikkeliin Betoni-lehdessä:
2/2023
Betonielementtien käyttö korkearakentamisessa
Valmistumisvuosi: 2023
Helsinki, Suomi
