2019 Paalutustyömaa Tuusulanväylän parantaminen

2019 Paalutustyömaa Tuusulanväylän parantaminen

Kuva: GRK Infra Oy

Vuoden 2019 Paalutustyömaaksi on valittu Helsingin ja Vantaan rajalla, erittäin vilkasliikenteisen Tuusulanväylän varrella Vantaanjoen ylityskohdassa toteutettu Vantaanjoen siltojen peruskorjaus sekä kantatie 45 parantaminen.

Tuusulanväylä on merkittävin yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle ja ajoneuvomääriltään toiseksi liikennöidyin Helsingin kaupungin sisääntuloreitti Lahdenväylän jälkeen, sen liikennemäärät ovat vilkkaimmillaan 85 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Kyseisen tien Käpylän ja Vantaanjoen välinen osuus pinnoitettiin jo 1930-luvun puolivälissä ollen Suomen ensimmäisiä asfaltilla päällystettyjä teitä ja vuonna 1967 valmistui Tuusulan väylän eteläosa kehä III:n pohjoispuolelle asti moottoritieksi. Vantaanjoen ylityksessä on ajalle tavanomaisesti käytetty perustuksissa puupaaluja, mitä ratkaisua pidetään nykyisin lahoamisvaurioiden vuoksi tierakenteissa riskirakenteena ja suuri määrä puupaalurakenteista teiden alla onkin tullut käyttöikänsä päähän. Teiden korjausvelkaa on siltojen ja päällysteiden lisäksi siis myös näkymättömissä tiepenkereen alla, pelkästään Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on yli 200 painumaseurantakohdetta. Toistaiseksi korjausten rahoituspäätöksiä on kuitenkin tehty vain muutama, mutta 2020 on infrarakentamiseen luvassa lisää julkista panostusta. Investoinnit työvaltaiseen korjausrakentamiseen ovat myös tehokasta elvytystä, kun ennusteiden mukaan rakennussektori alkaa hieman hiipua.

Kuva: GRK Infra Oy

Korjaushanke

Hankkeeseen sisältyy Vantaanjoen ylittävien siltojen peruskorjaus sekä kantatien 45 eli Tuusulanväylän parantaminen Vantaanjoen kohdalla, korvaamalla vanhat puupaalut ja korjaamalla painumat uusilla paalulaatoilla ja stabiloinnilla. Väylävirasto on luokitellut kohteen kiireellisyysluokkaan 1 eli sillä oli suuri riski vaurioitua nopeasti ajokelvottomaksi ja haitta liikennejärjestelmän toimivuudelle yhteyden katketessa olisi ollut kestämätön.

Ajoradalla oli havaittavissa epätasaisuutta, sillä siltojen tulopenkereet olivat paikoitellen painuneet ja niitä oli aiemmin korjattu lisäämällä asfalttikerroksia, joita oli jopa yli metrin paksuudella. Pelkona oli, että tiepenkereen painuminen vaurioittaa viereisten siltojen perustuksia. Hankkeessa vanhat puupaaluhatturakenteet korvataan teräsbetonipaaluilla ja paalulaatoilla.

Projektin kustannusarvio on noin 5,95 M€ ja alkuperäinen aikataulu 4/2019 – 10/2020, mutta pääurakoitsija GRK Infra Oy:n mukaan työt valmistuvat kuitenkin jo joulukuuhun 2019 mennessä.

Paalulaatat

Paalulaattoja on yhteensä 12 kpl, kussakin 60-120 paalua pituudeltaan 9-23 m. Näistä 30-60 % oli vinopaaluja. Teräsbetonipaalujen kokonaismäärä oli lähes 19 kilometriä, lisäksi sillan maatukia vahvistettiin porapaaluilla.

Projektin haasteita

Erittäin isot liikennemäärät vaikeuttivat liikennejärjestelyjä ja työn jaksotusta. Samalla tiukka aikataulu edellytti töiden huolellista yhteensovittamista. Pehmeät pohjaolosuhteet varsinkin Vantaanjoen eteläpuolella edellyttivät työnaikaisia ajosiltoja ja ahtaat työalueet vaativat tarkkaa logistiikan suunnittelua.

Paalutustyötä haittasi se, että osa paaluista jouduttiin saattamaan apupaaluilla ja laattojen arinoita jouduttiin kaivamaan paalujen välissä. Myös sillan maatuet ja niiden anturat olivat paalutustyön tiellä, aiheuttaen suunnitelmien muutoksia.

Poikkeuksellinen viivästys syntyi presidenttien Putin ja Niinistö viime kesäisestä tapaamisesta Helsingissä, kun presidenttisaattueen ohikulku edellytti paalutuskoneiden poistoa työmaalta. Samoin Suomen EU puheenjohtajuuteen liittyvät saattueet ovat aiheuttaneet ylimääräisiä järjestelyjä.

Vuoden 2019 Paalutustyömaan valinta

Tuomariston valintapäätös perustui seuraaviin havaintoihin:

  • haastavat liikennejärjestelyt
  • olemassa olevat sillat vaativat huolellisen työnsuunnittelun ja toteutuksen
  • osaava työnjohto ja ammattitaitoiset työntekijät saivat puristettua aikataulua työvaiheiden yhteensovituksella, toimivilla liikennejärjestelyillä ja riittävällä kalustomitoituksella
  • työturvallisuus on mietitty tarkkaan ennakolta, eikä tapaturmia sattunut
  • työmaan kulkutiet ja paalujen purkupaikat pidettiin hyvässä kunnossa
  • paalujen määrä oli suuri ja työ toteutettiin kahdessa osassa kaista kerrallaan
  • yhteistyö työnjohdon, paalutusurakoitsijan ja paalutehtaiden välillä oli sujuvaa ja
  • paalutehtaalle saatiin mitat ajoissa ja mittamuutosten määrä oli vähäinen.

Valinnan suoritti Betoniteollisuus ry:n paaluvaliokunta, joka koostuu betonipaaluteollisuuden edustajista. Tuomariston puheenjohtajana toimi paaluvaliokunnan puheenjohtaja Reijo Mustonen.

Hankkeen toteuttajat

Tilaaja: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pääurakoitsija: GRK Infra Oy
Paalutusurakoitsija: Nordpile Oy
Suunnittelija: A-Insinöörit Oy
Valvoja: Sweco PM Oy
Lyöntipaalujen toimittajat: Lujabetoni Oy, HTM Yhtiöt Oy

Aiemmat Vuoden Paalutustyömaat

2018 Helsinki Outlet, Helsinki
2017 Vermontien paalulaatta, Espoo
2016 Metsä Fibre Oy:n Äänekosken biotuotetehdas, Äänekoski
2015 Itä-Helsingin uusi keskus, Helsinki
2014 Turvesolmun eritasoliittymä ja Turveradantie, Espoo
2013 Kauppakeskus Puuvilla, Pori


Ari Mantila

Ari Mantila

Jaospäällikkö, DI

valmisbetoni, paalut, putket ja kaivot sekä betonistandardit

+358 400 201 507

ari.mantila@rakennusteollisuus.fi