Hämeenlinnan maakunta-arkisto

Hämeenlinnan maakunta-arkisto palkitaan vuoden 2009 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta. Rakennuttajan, käyttäjien ja suunnittelijoiden toimivalla yhteistyöllä sekä osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu toimiva ja näyttävä arkkitehtoninen rakennus, jolla on Hämeenlinnan kaupunkikuvassa näkyvä ja tunnistettava rooli. Hämeenlinnan maakunta-arkisto on vanhin Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta ja se on aloittanut toimintansa 1927.

Pelkistetyn ja muodoltaan selkeän rakennuksen arkisto-osan kaupunkikuvallinen ilme perustuu betonin yksinkertaiseen luontevaan käyttöön ja karkean materiaalin hienovireiset ja herkemmät ominaisuudet esiin tuovaan graafisen betonin kuviointimenetelmään. Graafinen betonipinta jatkuu rakennuksen julkisivuista sisätiloihin yhdistäen ulko- ja sisätilat toisiinsa.

Maakunta-arkiston runkorakenteissa ja näkyvissä pinnoissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Veistoksellisissa betonirakenteissa korostuvat betonin monoliittisuus ja konstruktiivisuus sekä pinnoissa betonin hienopiirteisyys. Julkisivujen graafinen betoni toimii rakennuksen toimintaa kuvaavana kauniina pintana sekä samalla arvokasta sisältöään suojaavana vahvana ja massiivisena säiliönä.

Maakunta-arkiston toiminnalliset osat erottuvat selkeästi omaleimaisella arkkitehtuurillaan rakennuksen massoittelussa. Asiakastilat, luentosali ja tutkijasalit muodostavat katutasossa läpinäkyvän saarekkeen. Asiakastilojen yläpuolelle, graafisella betonilla verhoiltuun kolmikerroksiseen ikkunattomaan konttiin on sijoitettu arkistotilat. Rakennuksen nelikerroksinen toimisto-osa on verhoiltu kuparinvärisellä metallilevyllä. Rakennuksen halkaisee valokanjoni, jossa sijaitsevat portaat ja yhdyssillat, jotka yhdistävät eri kerrokset toisiinsa.

Arkistokontti muodostaa rakennuksen tunnuksen ns. modernin kirjokannen. Graafisen betonipintojen kuviot on poimittu asiakirjoista, joiden aikajänne ulottuu nykyajasta neljänsadan vuoden taakse. Näin arkkitehtuuri kuvittaa historiallista kertomusta. Arkiston laajasta aineistosta graafikko Aimo Katajamäen valitsemat ja pinnan suunnittelussa käyttämät typografiset merkit, tekstit ja kuvat ovat samalla kertaa kauniin dekoratiivisia ja kuvastavat rakennuksen sisältöä avoimesti ja suoraviivaisesti. Painokuvion varioituva toisto ja sen elementtijaon kanssa epätahtinen rytmi luovat julkisivuihin herkän jännitteen. Sitä korostaa pinnan graafisen betonin pesumenetelmän käyttö ”negatiivikuvana” siten, että valkeat kuviot nousevat tummasta ja karheasta taustapinnasta lähes reliefimäisenä esiin. Tumman graafisen betonin ja paikallavalupintojen vuoropuhelua korostavat kalusteiden tammipinnat.

Maakunta-arkisto sijaitsee haastavalla maapohjalla, joka on entistä järvenpohjaa. Rakennus on perustettu teräsbetonipaaluille. Paalutustyöt edellyttivät maamassan vaihtoja ja vanhan louhetäytön poistamisen. Alapohjan kantava liittolaatta on lämpöeristetty alapuolelta. Pitkän käyttöiän julkisen rakennuksen arkisto-osalla on suuret välipohjakuormitukset sekä korkeat palonkesto- ja sisäilmastovaatimukset. Rakenteiden mitoitus ja toteutus ovat edellyttäneet huolellista suunnittelua ja valmistelua. Arkisto-osan pääosin paikallavaletut liittolaattarakenteiset välipohjat on suunniteltu erittäin tiiviiksi rakenteiksi. Välipohjapalkit ovat teräksisiä laataston sisäisiä liittopalkkeja, joiden rakennekorkeutta on korotettu leukakorotuksella. Pilarit ovat paikallavalettuja teräsbetonipilareita. Toimisto-osan paikallavalurakenteiden osittain rosoiset puhdasvalupinnat korostavat sisätilojen materiaalien vuoropuhelua.

Arkisto-osan julkisivujen betonielementeille on asetettu 200 vuoden käyttöikävaatimus, mikä on asettanut teknisiä haasteita niin suunnittelulle kuin elementtien valmistukselle. Suurten elementtien kokoa on häivytetty valesaumoilla, jotka rytmittävät julkisivun kuvion kanssa pinnan grafiikkaa. Toteutuksen vaativuutta lisää erityisesti se, että kuviot jatkuvat elementistä toiseen. Julkisivujen graafisen betonin toteutus on edellyttänyt erityistä suunnittelu- ja tuotanto-osaamista sekä tehtaan työntekijöiden ammattitaitoa. Tinkimätön asenne työhön on johtanut tavoitteen mukaiseen mittatarkkaan ja laadukkaaseen lopputulokseen.Hämeenlinnan maakunta-arkiston uusi rakennus on osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu laadukas ja persoonallinen lopputulos. Taitavalla ja innovatiivisella suunnittelulla on yhdistetty betonin uudet esteettiset mahdollisuudet ja tekninen kestävyys. Teknisesti vaikea elementtityö asennuksineen on erityisen hyvin onnistunut, mikä viimeistelee rakennuksen korkealuokkaisen ulkoasun.

Hämeenlinnan maakunta-arkiston on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy Helsingistä. Kohteen suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit SAFA Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Markku Puumala.

Hämeenlinnan maakunta-arkisto
Aittatie 2, 13200 Hämeenlinna

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy – Mikko Heikkinen, professori, arkkitehti SAFA; Markku Komonen, professori, arkkitehti SAFA; Markku Puumala, arkkitehti SAFA
Graafisten kuvioiden suunnittelu: Aimonomia Oy / Aimo Katajamäki
Valmistumisvuosi: 2009
Bruttoala: 5894 m2
Kerrosala: 5600 m2
Tilavuus: 25200 m3
Maisemasuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy
Rakennesuunnittelija: Contria Oy
LVI-suunnittelu: Insinööritoimisto Granlund Tampere Oy
Rakennusautomaatiosuunnittelu: Insinööritoimisto Proval Oy
Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Veikko Vahvaselkä Oy
Rakennuttaja: Senaatti-kiinteistöt
Rakennuttajakonsultti: ISS Proko Oy
Käyttäjä: Hämeenlinnan maakunta-arkisto
Pääurakoitsija: Peab Oy
Julkisivujen betonielementit: Parma Oy