Vuosi 2021

Vuoden Betonirakenne 2021 ja tuomariston perustelut

VUODEN 2021 BETONIRAKENNE:
TAIDEYLIOPISTON MYLLY – tehtiin kestäväksi tuleviksi ajoiksi

”Palkittu rakennus edustaa uudenlaista rohkeata tarkoituksenmukaisuuden arkkitehtuuria. Uusi estetiikka lähtee kestävyydestä ja siitä, että yhdellä materiaalilla, tässä tapauksessa betonilla, luodaan tilat, tekstuurit ja rakennetaan samalla runko tulevaisuuden sallivilla jänneväleillä. Kun muotit on purettu – se on siinä – kerralla tehty tuleviksi ajoiksi – rouhea kasvualusta taiteen iduille – ja samalla itsessään väkevä”, kiteyttää Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA, tuomariston perustelut.

Taideyliopiston uusi rakennus Mylly palkitaan Vuoden 2021 Betonirakenteena yksilöllisestä ja taitavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta rakennuttamisesta ja toteutuksesta, jossa betonilla on näkyvä rooli yksityiskohtia myöten. ”Sekä peruskorjatut vanhat että uudet betonirakenteet ja -pinnat ovat rakennuksessa laajalti esillä. Valmistunut kokonaisuus on kiinnostava esimerkki kestävän, arkisen betonisen tuotantorakennuksen muuntojoustavuudesta taideopetuksen ja kulttuurin käyttöön ainakin seuraavaksi sadaksi vuodeksi, jossa uusi toiminta on nähtävissä ja koettavissa. Rakennus on helposti lähestyttävä avara julkitila näyttelytiloineen ketään pois sulkematta, mutta se tarjoaa myös yksityiset tilat taiteen tekemiselle”, kiittää tuomaristo.

Myllyssä yhdistyy uudisrakentaminen ja vanhojen suojeltujen osien peruskorjaaminen. Kuvataideakatemian päärakennuksena toimiva Mylly muodostaa saman korttelin vanhojen maamerkkirakennusten ja viereisen Teatterikorkeakoulun rakennuksen kanssa Taideyliopiston uuden Sörnäisten kampuksen, joka tuo kuvataiteen, teatterin ja tanssin yhteen kortteliin.

Tontilla ennen sijainneen Helsingin Myllyn mukaan nimensä saanut uusi veistoksellinen rakennus on arkkitehtuuriltaan rouhea ja ammentaa aiheita sekä käyttää materiaalipaletin entisen teollisuusalueen historiasta. ”Sijoittuminen vilkkaan Sörnäisten rantatien tien varteen ja eleettömyys vanhassa tehdasmiljöössä ovat vain kätkettyä mahtipontisuutta. Tilava opetusrakennus on onnistunut kokonaisuus työ- ja näyttelytiloja”, totesi tuomaristo.

Vuonna 2017 arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen JKMM Arkkitehtien suunnittelemaan rakennukseen on räätälöity tiiviissä yhteistyössä käyttäjän, henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa avoimet ja muunneltavat tilat kuvataiteen, valo- ja äänisuunnittelun sekä esittävän taiteen lavastuksen opetusta ja tapahtumia varten. Rakennuksen runko mahdollistaa tarvittaessa monia muunneltavia tilakombinaatioita.

Katutason sisäänkäyntiaula sekä näyttelytila avautuvat laajoin ikkunoin ympäröivään katumaisemaan. Betoninen pääportaikko johdattaa ylöspäin kohti yksityisempiä opetus- ja työtiloja. Rakennuksen sydän on viisi kerrosta yhdistävä valoisa ja avara keskustila, joka liittää toisiinsa eri opetusalueet ja tarjoaa paikan tapahtumille sekä kohtaamisille. Laaja kattoterassi mahdollistaa toiminnan myös ulkotilassa. Mittavan kunnostuksen läpikäyneessä siilorakennuksessa on muun muassa oppilaskunnan tilat sekä opetus- ja projektityötiloja.

Rakentamisen haasteita ovat olleet vaativat louhinta- ja maanrakennustyöt sekä purkutöissä säilytettävien rakennusten rajapinnat, joissa osassa on tarvittu vahvaa tuentaa. Vanhoja maanvaraisia perustuksia on tuettu muun muassa suihkupaalutuksella. Uudisrakennuksen perustukset on tehty kallionvaraisena.

Osia vanhasta viljasiilosta on säilytetty ja siilojen rakenteita on vahvistettu teräsbetonimantteloinneilla ja lämpöeristetty levyrappaamalla.

Betonin kestävät ominaisuudet tulevat esiin rakenteissa ja käyttöpinnoissa. Uudisrakennuksen runko on paikallavalettu betonipilarilaatta ja jäykistävinä rakenteina toimivat aukotetut ulkoseinärakenteet sekä sisällä olevat hissikuilut. Tiukkojen ääneneristävyysvaatimusten vuoksi välipohjarakenteet ovat poikkeuksellisen paksuja. Näiden kestävyys on varmistettu lävistysraudoituksella, jonka suuren kapasiteetin ansiosta erillisiä sienivahvistuksia ei tarvittu.
Keskusaulassa kerroksien välillä kulkevat ristikkäin pintakäsittelemättömät, konepajalla hitsatut teräsportaat, jotka on asennettu betonisiin välipohjatasoihin.

Rakennuksen perustukset ja betonirunko on mitoitettu 100 vuoden käyttöiälle.

Betonirungon valun haasteita ovat olleet seinien ja näkyviin jäävien pintojen puhdasvalupinnat, korkeat holvituennat sekä isot ikkuna- ja oviaukot. Lisähaastetta ovat asettaneet itsetiivistyvällä IT-betonilla valetut korkeat seinät ja kuilut.

Paikallavalettu betonirunko ja -pinnat on suunniteltu kestämään kovaa käyttöä ja muokkausta. Pinnoittamattomat betonipinnat, käsittelemättömät teräspinnat ja sisustuksen karhea yleisote sopivat hyvin yhteen rakennuksen teollisen perinteen kanssa. Paikallavalupinnoissa näkyvät muottilaudoituksen ja muottilukituksen kuviot. Rouheissa betonipinnoissa on sallittu työn jäljen näkyminen. Käytössä olevat betonipinnat on suojakäsitelty pölynsidonta-aineella.

Katutason tilojen, sisäänkäyntiaulan, näyttelytilojen ja pääportaikon betoniset lattiapinnat on hierretty. Muissa kerroksissa on pääosin kovaa kulutusta kestävät kovabetonilattiat. Betonirakenteinen saumaton lattia on kestävä ja helposti huollettava.

”Kohde on vaatinut erityisosaamista sekä uusien ja vanhojen rakenteiden että uuden tekniikan yhteensovittamista. Hankkeen suunnittelu ja johtaminen ovat olleet poikkeuksellisen haastavia kokonaisuuksia. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta rakennuttamisesta, eri osapuolten saumattomasta yhteistyöstä, ensiluokkaisesta suunnittelusta ja toteutuksesta”, korostaa tuomaristo.

”Valmistunut rakennuskokonaisuus on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta, missä monipuolisella betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista, jossa pitkä käyttöikä ja muuntojoustavuus ovat olleet jo suunnittelun lähtökohtina. Rakennuskokonaisuus on arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokas ja osoitus kestävästä betonirakentamisesta. Tilat ovat valmiit, kun taideyliopistolaiset muokkaavat niistä ajan ja tarpeiden mukaan itsensä näköisen”, kiittää tuomaristo.

Taideyliopiston Myllyssä on uutta rakentamista 10 923 m2 ja vanhaa säilytettyä 1776 m2, yhteensä 12 699 m2.

Taideyliopiston Mylly, Helsinki
Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:
Rakennuttaja: Veritas Eläkevakuutus
Käyttäjä: Taideyliopisto
Arkkitehti- ja sisustussuunnittelu: JKMM Arkkitehdit Oy
Rakennesuunnittelu: Vahanen Suunnittelupalvelut Oy
KVR Pääurakoitsija: Lujatalo Oy

Lehdistötiedote Vuoden Betonirakenne 2021 (pdf)

Kohteen lehdistökuvat

Vuoden Betonirakenne aiemmat kohteet >>

Tästä voit katsoa webinaarin esitykset ja palkintojen jaon

Vuoden Betonirakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 lähtien ja vuonna 2021 se järjestettiin 52. kerran. Tällä kertaa kilpailuun osallistui 9 ehdotusta. Palkinto annetaan vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka parhaiten edustaa suomalaista betonirakentamista. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi ja edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista. Kilpailun järjesti Betoniteollisuus ry.

VUODEN BETONIRAKENNE 2021 TUOMARISTO:
Toimitusjohtaja, Jussi Mattila, Betoniteollisuus ry, tuomariston puheenjohtaja
Arkkitehti SAFA, Kimmo Lintula, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA
Rakennusarkkitehti RIA, Mika Suihko, Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA
Dipl.ins., Pekka Talaskivi, RIL ry
Dipl.ins., Mirva Vuori, Suomen Betoniyhdistys ry
Päätoimittaja, Tapio Kivistö, Rakennuslehti
Päätoimittaja, arkkitehti SAFA, Maritta Koivisto, Betoniteollisuus ry, Betoni-lehti, tuomariston avustaja

Lisätietoja ja tiedotteet:

Betoniteollisuus ry:
Maritta Koivisto
gsm 040-9003577
tai maritta.koivisto@betoni.com

http://www.betoni.com/tapahtumat/vuoden-betonirakenne

Kohteen lehdistötiedote ja -kuvat löytyvät osoitteesta:
Http://betoni.com/medialle/kuvapankki/betonipaivat-ja-nayttely/vuoden-betonirakenne/

Vuoden 2021 Betonirakenne-ehdokkaat:
Tikkurilan kirkko – Arkkitehtitoimisto OOPEAA
Portus, Helsinki – Arkkitehtiryhmä A6
Scandic Grand Central-hotellin laajennus ja korjausosa, Helsinki – Arkkitehtitoimisto
Futudesign Oy (laajennusosa) ja Soini & Horto Oy (korjausosa)
Taideyliopiston Mylly, Helsinki – JKMM Arkkitehdit Oy
Matinkylän jäähalli, Espoo – arkMILL
KOy Infracity, Turku – Sigge Arkkitehdit Oy
Monikon koulu, Espoo – Arkkitehtitoimisto Perko
Atlantinsilta, Helsinki – WSP Finland Oy
Kuopion museon peruskorjaus ja laajennus – Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy

JKMM Arkkitehdit
JKMM Arkkitehdit on kokonaisvaltaisen suunnittelun toimisto, jonka töissä yhdistyy arkkitehtuuri, sisustusarkkitehtuuri, kaupunkisuunnittelu, kalustemuotoilu, grafiikka ja taide. Toimisto tunnetaan sekä Suomessa että ulkomailla erityisesti julkisista rakennuksista ja tiloista sekä korkealaatuisista ja aikaa kestävistä suunnitteluratkaisuista.

JKMM sai alkunsa vuonna 1998 Turun pääkirjaston kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voitosta. Lukuisten kilpailuvoittojen ja tunnustusten myötä toimistosta on kasvanut kansainvälisesti arvostettu, yksi Suomen johtavista arkkitehtitoimistoista, joka työllistää lähes 100 suunnittelijaa.

JKMM:n projekteista vuoden Betonirakenne-palkinnon ovat aiemmin saaneet Turun pääkirjasto (2007), Seinäjoen pääkirjasto (2012) ja Amos Rex -taidemuseo (2018), sekä viime vuonna Kirkkonummen pääkirjasto palkittiin kunniamaininnalla.

www.jkmm.fi