Vuoden Betonirakenne 1993

Vuoden betonirakenne 1993 – Helsingin Oopperatalo

Kuva: Arkkitehtitoimisto HKP Oy

Aleksanterin teatterina tunnetun vanhan oopperatalon korvaamiseksi julistettiin suunnittelukilpailu jo vuonna 1975. Sen voittajaksi valittiin kahta vuotta myöhemmin Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkisen tekemä suunnitelmaehdotus ”Scalapuikko”,jonka mukaan talo myös toteutettiin ennätyksellisen pitkän valmisteluajan jälkeen. Toimiston arkkitehdeista Oopperatalon suunnittelussa sen eri vaiheissa oli mukana yli 60 henkilöä.

Betonirakenne -kilpailussa Oopperatalolla oli jo takanaan aikaisempi kilpailuun osallistuminen. Edellisenä vuonna kohde ei ollut ollut riittävän valmis. Uusintakerta tuotti ykkössijan, ja taakse jäi 24 muuta ehdotusta. Ennätyksen suuressa määrässä ehdotuksia oli mukana myös näyttäviä insinöörirakenteita. esimerkiksi Heinolan Tähtiniemen silta – ja myös aiempia voittajia, kuten Oulun yliopisto.jossa nyt oli päättymässä seitsemäs rakennusvaihe.

Oopperatalo vei voiton sekä betonin monipuolisen onnistuneen käytön ansiosta mutta myös hankkeenmittavuus oli pienessä määrin vaikuttamassa kilpailutulokseen. Tärkeintä oli kuitenkin, että tässä kohteessa oli hyödynnetty hienolla tavalla betonin sekä rakenteellisia ja akustisia että esteettisiä mahdollisuuksia. Erityisesti tuomaristo arvosti Oopperatalon linjakasta, pitkälti betonisin rakenneosin toteutettua sisäarkkitehtuuria mainiten erityisesti pääsalin parvekerakenteiden eleganssin.

Tuomariston sanoin: ”ilmavien ja suoralinjaisten lämpiötilojen vuoropuhelu lämminhenkisen ja kaarevan sali tilan kanssa on toteutettu taitavasti. Kaunis salitila on osoittautunut myös ääniteknisiltä ratkaisuiltaan onnistuneeksi. Ääntä heijastavat betoni pinnat ovat osa salin arkkitehtonista kokonaisuutta.”

Rakenneteknisestikin kohde on erittäin monipuolinen väli-ja yläpohjien liittorakenteineen ja jännitystekniikoineen sekä julkisivujen laattapintaisine kuorielementteineen. Oopperatalon runko on paikallavalettu, ja sen 20-metriset pääkannattajat ovat esijännitettyjä. Suurin osa tasoista on ontelolaattoja ja pienempi osa jännitettyihin kehäpalkkeihin tukeutuvia pilarilaatastoja.

Julkisivut ovat suureksi osaksi klinkkerilaattapintaisia. Poikkeuksellisen raskaat julkisivuelementit nostettiin ensin runkoon pultattu jen ulokkeiden varaan; tarkka säätä oikeaan paikkaan tehtiin myöhemmin. Myös liikuntasaumojen suunnittelu oli tavallisesta poikkeava: niiden tarkka sijainti määräytyi ääneneristystarpeen mukaisesti.

Helsingin Oopperatalo

Rakennuttaja: Rakennushallitus
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen
Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Vapera Oy (Insinööritoimisto Mikko Vahanen Ky) 
Pääurakoitsijat:
Työyhteenliittymä Ooppera (runko), YIT-Yhtymä Oy (sisäpuoliset työt)
Betonituotteet: Partek Betonila Oy Ab, Lohja Oy Ab

Kuva: Arkkitehtitoimisto HKP Oy

Kuva: Betoniteollisuuden arkisto

Vuoden betonirakenne 1993 kunniamaininta
Neste Oy:n Kei­laniemi II:n rakennejärjestelmä

Vuoden 1993 Betonirakenne -kilpailussa kunniamaininnan sai tekniikan tohtori Matti Ollilan kehittämä, Neste Oy:n Kei­laniemi II -projektissa menestyksellisesti käytetty rakennejärjestelmä. Tuomaristo palkitsi Ollilan nimenomaan tästä järjes­telmästä, mutta muistutti kunniamaininnan yhteydessä Ollilan ansioista innovatiivisten betonirakenteiden kehittäjänä ja suunnittelijana laajemminkin. Samalla tuomaristo toivoi Ollilan esimerkin kannustavan suomalaisia rakennesuunnittelijoita entistä ennakkoluulottomampiin ideoihin ja materiaalien käyttöön.

Neste Keilaniemi II -projektia varten Ollila kehitti uudentyyppisen liittorakenteen, jonka peruskomponentti on jatkuva, moniaukkoinen ja teräsuumainen jänne betonipalkki. Teräsuuma koostuu kahdesta I-palkista, joiden ala pintaan on hitsatut trapetsinmuotoiset vaarnat varmistavat yhteistoiminnan jännitetyn betonilaipan kanssa. Kutakin palkkielementtiä kannattelee enintään neljä elementtipilaria. Tällaista rakennetta ei ollut ollut käytössä missään ennen Ollilan innovatiivista kehitystyötä, jonka onnistuneena tavoitteena oli näin yhdistää elementtirakentamisen nopeus ja täsmällisyys sekä paikallavalurakenteiden monoliittisuus ja turvallisuus.

Koska Ollilan kehittämää rakennetta käytettiin Neste II -projektissa kellarikerroksen paikoitustiloissa, sen oli oltava tiivis sulamisvesivalumien ja myös pakokaasujen suhteen. Tiiveys saavutettiin tekemällä alalaatasta jännitetty rakenne, jolloin laatta oli kauttaaltaan halkeilematon sekä valamalla yhtenäinen pintavalu.

Rakenteen jatkuvuuden ja esijänni­tyksen ansiosta taipumat olivat pitki­lläkin jänneväleillä pienet, vaikka Ollilan kehitystyön ansiosta rakennekorkeus oli saatu tavallista pienemmäksi. Tämä luonnollisesti vaikutti myönteisesti ratkaisun taloudellisuuteen. Sitä edistivät myös elementtien tavallista suurempi pituus ja tästä johtuva liitoskohtien vähäinen lukumäärä.

Neste Oy:n Kei­laniemi II:n rakennejärjestelmä

Rakennesuunnittelija: Matti Ollila