Aleksanterin teatterina tunnetun vanhan oopperatalon korvaamiseksi julistettiin suunnittelukilpailu jo vuonna 1975. Sen voittajaksi valittiin kahta vuotta myöhemmin Arkkitehtitoimisto Hyvämäki-Karhunen-Parkkisen tekemä suunnitelmaehdotus ”Scalapuikko”,jonka mukaan talo myös toteutettiin ennätyksellisen pitkän valmisteluajan jälkeen. Toimiston arkkitehdeista Oopperatalon suunnittelussa sen eri vaiheissa oli mukana yli 60 henkilöä.
Betonirakenne -kilpailussa Oopperatalolla oli jo takanaan aikaisempi kilpailuun osallistuminen. Edellisenä vuonna kohde ei ollut ollut riittävän valmis. Uusintakerta tuotti ykkössijan, ja taakse jäi 24 muuta ehdotusta. Ennätyksen suuressa määrässä ehdotuksia oli mukana myös näyttäviä insinöörirakenteita. esimerkiksi Heinolan Tähtiniemen silta – ja myös aiempia voittajia, kuten Oulun yliopisto.jossa nyt oli päättymässä seitsemäs rakennusvaihe.
Oopperatalo vei voiton sekä betonin monipuolisen onnistuneen käytön ansiosta mutta myös hankkeenmittavuus oli pienessä määrin vaikuttamassa kilpailutulokseen. Tärkeintä oli kuitenkin, että tässä kohteessa oli hyödynnetty hienolla tavalla betonin sekä rakenteellisia ja akustisia että esteettisiä mahdollisuuksia. Erityisesti tuomaristo arvosti Oopperatalon linjakasta, pitkälti betonisin rakenneosin toteutettua sisäarkkitehtuuria mainiten erityisesti pääsalin parvekerakenteiden eleganssin.
Tuomariston sanoin: ”ilmavien ja suoralinjaisten lämpiötilojen vuoropuhelu lämminhenkisen ja kaarevan sali tilan kanssa on toteutettu taitavasti. Kaunis salitila on osoittautunut myös ääniteknisiltä ratkaisuiltaan onnistuneeksi. Ääntä heijastavat betoni pinnat ovat osa salin arkkitehtonista kokonaisuutta.”
Rakenneteknisestikin kohde on erittäin monipuolinen väli-ja yläpohjien liittorakenteineen ja jännitystekniikoineen sekä julkisivujen laattapintaisine kuorielementteineen. Oopperatalon runko on paikallavalettu, ja sen 20-metriset pääkannattajat ovat esijännitettyjä. Suurin osa tasoista on ontelolaattoja ja pienempi osa jännitettyihin kehäpalkkeihin tukeutuvia pilarilaatastoja.
Julkisivut ovat suureksi osaksi klinkkerilaattapintaisia. Poikkeuksellisen raskaat julkisivuelementit nostettiin ensin runkoon pultattu jen ulokkeiden varaan; tarkka säätä oikeaan paikkaan tehtiin myöhemmin. Myös liikuntasaumojen suunnittelu oli tavallisesta poikkeava: niiden tarkka sijainti määräytyi ääneneristystarpeen mukaisesti.
