Betonirakentamisessa kiertotaloudella on erittäin vahva rooli. Se alkaa jo sementin valistuksesta, missä käytetään nykyisin merkittävä määrä kierrätettyjä raaka-aineita, kuten terästeollisuudessa syntyvää masuunikuonaa ja valssausprosessin tuottamaa rautahilsettä. Sementtiuunin energianlähteenä käytetään merkittävä määrä hiilidioksidineutraaleja bio- ja kierrätyspolttoaineita, kuten pakkausjätteestä valmistettua kierrätysmateriaalia, lihaluujauhoa ja autonrengasrouhetta. Suomalaisissa sementtiuuneissa kierrätyspolttoaineilla tuotetaan jo noin puolet energiasta.

Uuneista otetaan myös talteen ja jaetaan kaukolämpönä yli 2.000 omakotitalon lämmitykseen tarvittava energiamäärä.

Betoniteollisuus käyttää sementtiä korvaavana aineena lämpövoimaloiden lentotuhkaa ja terästeollisuuden masuunikuonaa yli 300.000 tn vuosittain.

Valmistuksessa suljetut prosessikierrot ja ylijäämäbetonin hyödyntäminen

Betonin valmistuksessa syntyvä tai työmaalta palautuva tuore ylijäämäbetoni voidaan erottaa pesulaitteella karkeaksi kiviaineeksi ja betonilietteeksi. Pesty kiviaines voidaan käyttää normaalin kiviaineksen tapaan ja betonilietteellä voidaan betonin valmistusprosessissa korvata osa betoniin lisättävästä vedestä. Vaihtoehtoisesti ylijäämäbetoni voidaan kovettuneena murskata ja seuloa eri raekokoja sisältäviksi lajikkeiksi. Tällaisella betonimurskeella voidaan korvata osa betonin valmistuksessa käytettävistä kiviaineksista tai sitä voidaan käyttää kiviaineksen sijasta esimerkiksi kantaviin maarakenteisiin.

Betonilietettä syntyy ylijäämäbetonin lisäksi puhdistettaessa tehtaan betonisekoittimia ja betoniautojen kuljetussäiliöitä. Betonilietettä syntyy myös elementtitehtailla kovettuneen betonin sahauksesta, hiomisesta ja vesisuihkupuhdistuksesta. Betonilietteestä selkeytetään tehtaan selkeytysaltaissa kiintoaines erilleen. Selkeytynyt vesi kierrätetään uudelleen pesukäyttöön ja kiintoaines hyödynnetään ylijäämäbetonin kanssa betonimurskeeksi.

Betonilietettä voidaan käyttää myös maanparannusaineena. Savimailla betoniliete parantaa maan rakennetta tuomalla siihen karkeutta ja kuohkeutta sekä kalkkia, happamammilla turvemailla se sekä parantaa maan rakennetta että vähentää happamuutta. Erityisesti betonin sahaus- ja hiontaliete, jota syntyy esimerkiksi ontelolaattojen ja betonin hionnan yhteydessä, soveltuu hyvin peltojen happamuuden vähentämiseen.

Käytön jälkeen uudelleen kiertoon

Elinkaarensa päässä betonirakenteet yleensä puretaan murskaamalla. Betoniteräs erotellaan ja toimitetaan metalliromuksi uudelleen sulatukseen. Suomessa käytettävä harjateräs on pääosin romupohjaista. Sen valmistuksen aiheuttama kasvihuonekaasupäästö on silloin alle puolet neitseellisen teräksen päästöstä.

Betonimurske jalostetaan uusiokiviainekseksi ja käytetään vaativissa maarakenteissa, kuten teiden jakavissa ja kantavissa rakenteissa. Koska tiivistetty betonimurske vielä kovettuu hieman, sillä saadaan aikaan erinomainen kantavuus luonnonsoraa ohuemmilla rakenteilla. Siksi betonimurskeen käyttö säästää luonnon kiviaineksia.

Teollisuushallit ja vastaavat suurista elementeistä rakennetut rakennukset on usein mielekästä purkaa ja koota takaisin joko samanlaiseksi halliksi tai käyttää osat uudenlaisen hallin rakenteiksi. Tästä on esimerkkinä vaikka nykyisen Töölön kisahallin viereen 1960-luvulla rakennettu Kansojen halli, joka siirrettiin seuraavalla vuosikymmenellä automyymäläksi Turkuun. Nykyään rakennus palvelee luksusluokan museoautojen restauroinnissa ja myymälänä.

Kierrätysaste 80 %

Betonin kierrätysaste on ollut jatkuvassa kasvussa ja nykyään se ylittää jo 80 %. Kierrätysaste on erittäin korkea ja se kestää vertailun mihin muuhun materiaaliin tahansa. Kierrätys tapahtuu puhtaasti markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukea. Betonin kierrätyskäyttöä edesauttaa kierrätyskiviaineksen korkea laatu, edullinen hinta ja lyhyet kuljetusmatkat.