Vuoden Betonirakenne 2005

Vuoden betonirakenne 2005: Kampin keskuksen liikenneterminaalit, Helsinki

Vuoden Betonirakenne 2005 ja tuomariston perustelut

Kampin keskuksen liikenneterminaalit palkitaan vuoden 2005 betonirakenteena ammattitaitoisesta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä osaavasta toteutuksesta, jossa laadukkaalla ja vaativalla betonin käytöllä on aikaansaatu viihtyisä, toiminnallinen ja käyttöturvallinen kokonaisuus. Liikenneterminaalien persoonallinen luonne yhdistettynä haasteellisiin rakennevaatimuksiin on osattu ratkaista kansainvälisestikin esimerkillisellä tavalla. Rakennushankkeen laajuus ja sijainti ovat edellyttäneet kaikilta osapuolilta poikkeuksellisen laaja-alaista yhteistyötä.

Kampin keskuksen julkisen liikenteen palvelukokonaisuuden muodostavat matkustajapalvelualue, Espoon ja kaukoliikenteen terminaalit (Helsingin linja-autoasema), Helsingin metro, Matkahuollon rahtiterminaali sekä sen alla sijaitseva pysäköintilaitos.

Betonia on käytetty monipuolisesti vaativissa runkorakenteissa. Paikallavaletuilla betonirakenteilla ja puhtaaksivaletuilla betonipinnoilla on näyttävä rooli rakennuksen sisätilojen arkkitehtuurissa ja tunnelman luojana. Betoni materiaalina luo persoonallisen, ajattoman kontrastin yhdessä luonnonkiven, lasin sekä teräksen kanssa. Visuaalisesti tyylikkäät, numeroidut betoniset sisäänkäyntiportit ohjaavat bussien matkustajaliikennettä turvallisesti suoraan lähtölaitureille.

Kuva: Jussi Tiainen

Erityisesti korostuvat Kampin uuden metroaseman tunnusmerkkinä taiteilijoiden Pekka Paikkarin, Kristina Riskan, Kati Tuominen-Niittylän sekä kohteen arkkitehtien yhteistyönä syntynyt näkyvä, visuaalinen ja mieleenpainuva kohtauspaikka – Gekko: metron liukuportaita suojaava orgaanisesti muotoiltu kaareva itsetiivistyvällä betonilla valettu kansirakenne, joka on ulkopuolelta verhoiltu keltaisilla, liskon nahan kuviota muistuttavilla keraamisilla laatoilla ja liukuportaiden puoleiset lautamuottipinnat on kuultomaalattu valkoiseksi. Gekkon välittömässä läheisyydessä on myös hankkeen arkkitehtien Aki Davidssonin ja Timo Kiukkolan suunnittelema, Helsingin veden kanssa yhteistyössä toteutettu juomalähde ja sen vierelle asetetut betoniset istuinpaadet, ns. kyläkivet.

Terminaalin betonirakenteilta vaadittiin erityistä pitkäaikaiskestävyyttä ja rakenteet on mitoitettu 100 vuoden käyttöiän mukaisesti. Kampin betonirakenteiden säilyvyystarkastelujen lähtökohtana on ollut eurooppalainen betonistandardi SFS EN 206-1 ja käytettyjä betonirakenteita voidaan verrata siltarakentamisen laatuvaatimuksiin. Alueen kallio-olosuhteet ja vaativat louhintatyöt asettivat suunnittelulle ja rakentamiselle myös erityisen tiukat reunaehdot.

Järeät betonipilarit ovat bussiliikenteen alueilla 12 x 18 metrin ruudussa, pisimmät jännevälit noin 21 metriä ja pilarien betonin lujuusluokkana on käytetty K9160-1. Välipohjarakenteet ovat pääosin jälkijännitettyjä laattapalkistoja, joiden betonin lujuusluokka on K45-1. Laattapalkisto on valettu noin 2 200 m3:n osissa.

Kohteen betonirakenteille on asetettu tiukka tiiveysvaatimus. Tiiveyttä on varmistettu lisäämällä massaan sideaineeksi silikaa, käyttämällä riittävän pientä vesisideainesuhdetta sekä hyvää betonin jälkihoitoa, millä voidaan päästä kloridirasitetussa ympäristöluokassa XD3 asetettuun 100 vuoden käyttöikään.  Terminaalin kantavat välipohjat on erikseen vesieristetty. Kovalle kulutukselle alttiit terminaalien ja ajoramppien betonilattiapinnat on viimeistelty hyvin kulutusta kestävällä, korundipohjaisella pintasirotteella.

Kohde on hyvä esimerkki julkisesta rakentamisesta,  jossa betonin käytöllä on aikaansaatu kestävää ja laadukasta rakentamista. Toteutunut kohde on osoitus ammattitaitoisesta suunnittelusta ja ensiluokkaisesta toteutuksesta.

Liikenneterminaalien bruttoala on yhteensä 53 600 m2 ja bruttotilavuus yht. 274 000 m3.

Kohde projektihaussa >>

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:

Rakennuttaja:   Helsingin kaupunki
Arkkitehtisuunnittelu:   Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy
Rakennesuunnittelu:   Aaro Kohonen Oy
KVR-urakoitsija:  SRV Viitoset Oy

Kuva: Jussi Tiainen

Kuva: Antti Luutonen

Vuoden Betonirakenne 2005 -kilpailun kunniamaininta

Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus, Espoo

Tuomariston perustelut:

Espoon Tapiolan uimahallin peruskorjaus ja laajennus palkitaan Vuoden Betonirakenne 2005 -kilpailussa kunniamaininnalla haastavasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossa betonin käytöllä on merkittävä osa näkyvää lopputulosta. Betonirakenteista ja -pinnoista on saatu laadukkaita, joissa yksityiskohdatkin näkyvät.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin rakenteissa ja käyttöpinnoissa. Rakennuksen rakenteissa ja arkkitehtuurissa on käytetty betonin plastisia ja monoliittisia ominaisuuksia. Erityisesti laajennusosan allastilojen sisäarkkitehtuuri perustuu puhtaaksivalettuihin betoniseinäpintoihin, joissa veden läheisyys, valo ja varjot vaihtelevat. Betonipinnoilla on luotu tiloihin tunnelma, jossa materiaalin olemus on voimakkaasti läsnä.

Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Tapiolan uimahalli valmistui vuonna 1965. Ulkoaltaat rakennettiin 1967 ja kolmas kerros otettiin käyttöön 1968. Taitavalla suunnittelulla on säilytetty peruskorjatun rakennuksen rakennustaiteelliset arvot ja hallin pohjoispuolelle sijoittuva laajennusosa avautuu ympäröivään puistoon paviljonkimaisena, valoisana lyhtynä. Se liittyy vanhaan halliin lasiseinäisen nivelosan välityksellä. Kapeat pystyikkunat valkoisissa betoniulkoseinissä ja pari metriä sisäänvedetyn kuntosalitilan seinät avaavat näkymiä ympäröivään puistoon, mutta suojaavat käyttäjiä liialliselta huomiolta. Seinien välistä luonnonvalo pääsee myös maanpinnan alla sijaitsevaan uuteen allashalliin.

Uusitut tai peruskorjatut rakenteet ja tekniikka on sovitettu ammattimaisesti vanhoihin rakenteisiin. Entisiin vedenkäsittelytiloihin katsomon alle on sijoitettu ilmanvaihtokonehuone, höyrysaunat ja poreallasosasto, puku- ja pesutilat kolmessa kerroksessa on rakennettu uudestaan. Vanha allasosasto on peruskorjattu. Pääosin vanhat betonirakenteet ovat kestäneet hyvin vaativissa olosuhteissa. Ulkona oleva vanha betoninen hyppyallas oli myös hyväkuntoinen kovalle pakkasrasitukselle joutuneita reunoja lukuunottamatta.

Vanhan osan pilareiden korjausvaluissa on käytetty itsetiivistyvää betonia. Laajennusosan monitoimiallas betonoitiin vesitiiviiksi suhteitetulla rakennebetonilla. Monitoimialtaan yläpuolinen betonirakenteinen kuntosali on ripustettu yläpohjarakenteista. Näkyvät betonirakenteet on betonoitu ammattitaidolla itsetiivistyvällä betonilla, jolla on aikaansaatu laadukkaat, sileät ja tasaväriset puhdasvalupinnat.

Betonirakenteilla ja -pinnoilla on Tapiolassa pitkä perinne. Tapiolan 1950-luvun suomalainen puutarhakaupunkimalli sekä useimmat julkiset rakennukset lähistöllä edustavat hyvää suomalaista betoniarkkitehtuuria. Keskusaltaan kokonaisuuteen kuuluva uimahalli on asemakaavalla suojeltu (sr-1). Nyt peruskorjattuna kohde laajennusosineen on osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu laadukas lopputulos, joka jatkaa osana Tapiolan kansallismaisemaa.

Tapiolan uimahallin kerrosala on 2418 m2 ja laajennusosan kerrosala 559 m2.

Kohde projektihaussa >>

Suunnittelusta ja toteutuksesta palkitaan:

Rakennuttaja:  Espoon kaupunki
Arkkitehtisuunnittelu:   Arkkitehtitoimisto Nurmela – Raimoranta – Tasa Oy
Rakennesuunnittelu:  JP-Kakko Oy
Urakoitsija:   YIT Rakennus Oy

Kuvat: Antti Luutonen