Vuoden Betonirakenne 2010

Vuoden Betonirakenne 2010 ja tuomariston perustelut

Pyhän Laurin kappeli palkitaan vuoden 2010 betonirakenteena taitavasta suunnittelusta sekä ammattitaitoisesta toteutuksesta. Rakennuttajan, käyttäjien ja suunnittelijoiden yhteistyöllä sekä osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu toimiva ja arkkitehtoninen rakennus, joka istuu historialliseen maisemaan ja jossa korostuu käsityön leima. Pyhän Laurin kappelin tekijöiden tinkimätön asenne laadun aikaansaamiseksi näkyy harmonisessa lopputuloksessa.

Pelkistetyn ja muodoltaan selkeän rakennuksen materiaalit korostavat rakennuksen toimintoja. Kappelin runkorakenteissa ja näkyvissä pinnoissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Veistoksellisissa betonirakenteissa korostuvat betonin monoliittisuus ja konstruktiivisuus sekä pinnoissa betonin hienopiirteisyys. Puhtaat linjat hiljentävät ja ylevöittävät tunnelmaa.

Erityisesti kappelin hyvästijättötilassa, aulatiloissa ja portaikossa paikallavaletut valkobetoniseinät luovat tunnelmaa ja antavat tapahtumille rauhallisen, valoisan taustan. Valaistuksen vaihtuminen ilmentää tiloja herkästi. Sisätilat kalusteineen ovat yksityiskohtia myöden pelkistettyjä. Paikallavalupintojen vuoropuhelua korostavat kalusteiden tammipinnat ja luonnonkivilattiat. Rakennukseen integroitu taide korostaa arkkitehtuurin olemusta. Kuvanveistäjä Pertti Kukkosen Ristin tie -taideteokset saleissa kuvaavat elämän polun taitekohtaa. Pekka Jylhän lasitaideteos ”Sielu” sijaitsee vainajien näyttötilan portaikossa ja ”Suru” näyttötilassa. Uutta betoni-innovaatiota edustavat Pertti Kukkosen suunnittelemat seinämuureihin upotetut ristinmuotoiset valokuitubetonista valmistetut teokset, joiden valo kajastaa hämärällä ohuen slammauksen läpi.

Rakennus kuvaa ihmisen matkaa ajasta iäisyyteen. Sisätiloista muodostu sakraalireitti, jota pitkin siirrytään ulkotilaan. Kappelin sisätilat on jaettu kahteen tasoon. Sakraalitilat, iso sali, pieni sali ja uurnanluovutustila, sijaitsevat auloineen maan tasossa. Aulasta omaiset pääsevät vainajien hyvästijättötilaan kellarikerrokseen. Henkilökunnan työtilat ovat salien välissä ja kellarikerroksessa.

Kappelin rakenteille on asetettu 200 vuoden käyttöikävaatimus, mikä on asettanut teknisiä haasteita niin suunnittelulle kuin rakentamiselle. Suunnittelun apuna on käytetty myös elinkaarisimulaatiota. Kellarikerroksen rakenteet on tehty vesitiiviinä. Rakennuksen maanpäällisissä osissa on kantavana rakenteena kahden kiven paksuinen massiivitiilimuuri. Kantavat väliseinät ja kellarikerroksen rakenteet ovat puhtaaksi valettua valkobetonia. Paikallavalettujen seinien muottityöt ovat olleet vaativia. Muottijärjestelmässä ei ole näkyviin jääviä läpipulttauksia, vaan muotit on tuettu ulkopuolelta ja tarvittavat läpiviennit tehty alapuolelta. Muottipintoihin on määritelty tarkasti kaikki yksityiskohdat. Jälkikäteen tehtyjä piikkauksia tai porauksia ei ole tarvittu. Valitut rakenteet varmistavat erinomaisen äänieristyksen ja tilaisuuksien yksityisyyden myös lentomelua vastaan. Lattiamateriaaleina on sisätiloissa luonnonkiven lisäksi mustaksi värjättyjä kovabetonilattioita.

Pyhän Laurin kappeli on osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu laadukas ja persoonallinen lopputulos. Taitavalla ja innovatiivisella suunnittelulla on yhdistetty betonin esteettiset mahdollisuudet ja tekninen kestävyys.

Pyhän Laurin kappeli perustuu vuonna 2003 avoimen arkkitehtikilpailun voittaneeseen ehdotukseen Polku, tekijöinään Anu Puustinen ja Ville Hara Avanto Arkkitehdit Oy:stä. Puustinen ja Hara ovat vastanneet kappelin kokonaissuunnittelusta kalusteita ja tekstiilejä myöden.

Pyhän Laurin kappeli, Kirkkotie 45, Vantaa

Arkkitehtisuunnittelu: Avanto Arkkitehdit Oy / Anu Puustinen, arkkitehti SAFA, Ville Hara, arkkitehti SAFA
Sisustussuunnittelu: Avanto Arkkitehdit Oy
Valmistumisvuosi: 2010
Bruttoala: 1879 m2
Tilavuus: 7800 m3
Rakennesuunnittelija: Insinööritoimisto R.J. Heiskanen Oy
Rakennuttaja: Vantaan seurakuntayhtymä
Pääurakoitsija: Rakennuspartio Oy

Kohteen lehdistökuvat >>
Kohde referenssihaussa >>

Vuoden betonirakenne 2010 – kunniamaininta: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, paja-uudisrakennus

Kymenlaakson ammattikorkeakoulun uudisrakennus ”Paja” palkitaan Vuoden Betonirakenne 2010 -kilpailussa kunniamaininnalla vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossa betonin käytöllä on merkittävä osa lopputulosta. Talon kantavissa rakenteissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti. Laadukkaasti toteutettu kokonaisuus on arkkitehtonisesti raikas ja persoonallinen uudenlainen ammattioppilaitos ja se sopeutuu hyvin Kouvolan Kasarminmäen kulttuurihistoriallisesti vaativaan ympäristöön.

Betonin hyvät ominaisuudet tulevat esiin rakennuksen monoliittisissa ja teknisesti vaativissa rakenteissa. Paikallavalettu epäsymmetrinen, veistoksellinen kierreporras on näkyvä elementti kahvilatilojen ja pajatilojen välillä. Kahvilan ja neuvottelutilojen rosoiset betoniseinät luovat kontrastin tilojen muille pinnoille ja materiaaleille. Pajatilojen betoniset kattoikkunarakenteet ja valkobetonista valetut istuinryhmät istutusaltaineen antavat arkkitehtonisesti raikkaan ilmeen ulkotiloihin ja toiminnallisesti yhdistävät ulkotilan ja sisätilan toisiinsa. Pihakansi on päällystetty mustaksi pigmentoiduista pihalaatoista.  Rakennuksen päädyssä on betonista valetut ulkoportaat.

Suuret pajatilat sijoittuvat lähes kokonaan maan alle, josta ne avautuvat ikkunaseinän ja kattoikkunoiden kautta ulkotiloihin. Paraatitasolla, maantasokerroksessa sijaitsevat pääsisäänkäynti ja kahvio, joiden julkisivut ovat lasia.

Lähes kokonaan maan alle upotetussa rakennuksessa runkorakenteille on asetettu 150 vuoden käyttöikävaatimus. Erityisesti rakennuksen vedenpitävyys on asettanut haasteita niin suunnittelulle, toteutukselle kuin ylläpidolle. Rakennesuunnittelu on tehty uusien euronormien mukaan. Pajakerroksen kattorakenteena on 400 – 500 mm korkuinen, kahteen suuntaan jälkijännitetty pilarilaatta. Rakennuksen taustaseinä on noin 5 metriä korkea maanpaineseinä, joka on varustettu siivekkeillä ja tuettu yläreunastaan pajakerroksen kattolaattaan. Pajatilojen betonilattioissa on epoksikäsittely, hierto tai sirotepinta.

Paja-rakennus on  osoitus betonin vahvuuksista. Toteutunut kohde on osoitus hankkeesta, jossa eri osapuolien pitkäjänteisellä ja ammattitaitoisen yhteistyön tuloksena on aikaansaatu arkkitehtonisesi taidokas ja teknisesti kestävä ja laadukas lopputulos. Tuomaristo toteaa perusteluissaan, että kahvilatilojen betoniset puhdasvalupinnat eivät täytä kaikilta osin laatuluokkavaatimuksia ja muottisuunnitteluun olisi ollut tarpeen kiinnittää enemmän huomiota.

Paja-rakennus perustuu Arkkitehdit NRT Oy:n arkkitehtikutsukilpailun  voittoon vuonna 2006.  Pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Teemu Tuomi ja projektiarkkitehtina Tommi Suvanto.

Pajan kokonaisala  4 045 b-m2  ja tilavuus 25 340 m3.

Kohteen lehdistökuvat >>
Kohde referenssihaussa >>