2000-luvun betonijulkisivujen arkkitehtuurille on luonteenomaista selkeys ja yksinkertaisuus. Materiaalin luonne tulee esiin pinnoilla, joissa valo ja varjo vuorottelevat. Julkisivu voi myös jatkua sisätiloihin yhdistäen ulko- ja sisätilan toisiinsa. Julkisivu voi myös olla tapahtumasarja tai muistijälki – viite paikan historiasta ja toiminnasta tai ennuste tulevasta.

Perustaso -pihat, kadut, ympäristö – materiaaleineen on rakennuksen kuudes julkisivu, joka osaltaan liittää rakennuksen ympäristöönsä.

Useiden uusien liike- ja toimistorakennusten luonne henkii samalla sen toimintoja. Julkisivut ovat vähäeleisiä, harmonisia ja laadukkaita detaljeja sisältäviä kokonaisuuksia. Materiaaliyhdistelmillä, sommittelulla ja julkisivujen jäsentelyllä saadaan aikaan uudenlainen kokonaisuus. Materiaaleja käytetään monipuolisesti, mutta harkitusti. Julkisivuihin voidaan valita rohkeasti erilaisia betonipintakäsittelyjä. Rakennus voi toisaalta olla kuin moderni veistos, jossa betonin ja muiden materiaalien yhdistelmillä löydetään niille luonteenomainen rooli.

Asuntosuunnittelussa tilat avautuvat julkisivujen kautta ympäristöön. Suuret ikkunapinnat, jäsennellyt julkisivut ja hillitty rakennusmassoittelu kuuluvat arkkitehtoniseen kokonaisuuteen. Betonipinnoista halutaan tehdä yhtenäinen kokonaisuus. Julkisivuelementeissä voidaan käyttää väribetonia, sileävalua, pinnan rasterointia tai erilaisia pintakäsittelyjä kuten graafista betonia. Elementtien koot vaihtelevat. Elementtien saumoja voidaan häivyttää tai käyttää arkkitehtonisina tehosteina julkisivuissa.

Vanhat kaupunkitilat kuvastavat alueensa historiallista taustaa ja paikallisia erityispiirteitä. Arkkitehtuuriltaan tyylillisesti yhtenäisenä säilyneillä alueilla on tärkeää, että erityisesti materiaalit sopeutuvat arkkitehtoniseen kokonaisuuteen ja kunnioittavat alueen luonnetta. Uuden ja vanhan kohtaamisessa ei kannata jäljitellä vanhaa, vaan uusi on sovitettavissa vanhaan rakennusajalle ominaisin keinoin.