Suomen betonikanta sitoo n. 3,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia

Talokannan betonimäärän kehitys vuodesta 1950

CO₂ncrete Solution-hankkeessa selvitettiin Suomen betonikannan suuruus sekä sen aiheuttaman hiilinielun ja -varaston koko. Selvityksessä on käsitelty myös betonipoistumaa, eli selvitetty kierrätysbetonin hiilensidontapotentiaalia. Hiililaskenta vastaa standardia EN16575.

Betonin sideaine, sementti, reagoi ilman hiilidioksidin kanssa karbonatisaatioksi kutsutussa reaktiossa muuttuen takaisin lähtöaineekseen, kalkkikiveksi ja sitoo hiilen näin pysyvästi. Tämä reaktio tapahtuu rakennuksissa niiden käyttöaikana; kun rakennus puretaan, paljastuu murskattaessa betonista merkittävästi karbonatisoitumatonta pinta-alaa ja hiilen sidonta tehostuu huomattavasti ja ilman haittapuolia.

Suomen betonikannan analyysi päätettiin tehdä mahdollisimman tarkasti, jotta laskennan pohjadata saataisiin mahdollisimman laadukkaaksi; tehtävää suorittamaan valikoitui Forecon Oy. Suomen rakennus- ja infrakanta mallinnettiin rakennustyyppien eri rakenneosien mukaan, kullekin vuosikymmenelle ominaisesti. Tätä puolestaan verrattiin sementin myyntitilastoon Suomessa. Mallinnusten korrelaatio osoittautui erinomaiseksi ja saatuja tuloksia voidaan pitää erittäin tarkkoina. Analyysin mukaan Suomen betonikanta oli vuonna 2018 n. 340 miljoonaa kuutiota (mᶟ) betonia, josta 241 miljoonaa kuutiota on talokannassa ja 98 miljoonaa kuutiota infrassa. Alla on kuvattu talokannan betonimäärän kehitystä vuodesta 1950; kuvaajassa on huomioituna betonin poistuma.

Suomen betonikannan hiilivaraston kehitys vuosien 2018 ja 2018 välillä

Mallinuksesta jaoteltiin betonipinnat karbonatisaation kannalta olennaisiin ryhmiin altistumisolosuhteiden perusteella, jolloin voitiin rakennusvuoden perusteella laskea karbonatisaatiorintaman syvyys eri tapauksissa. Näiden perusteella saatiin karbonatisoituneen betonin kokonaistilavuus. Betonipinnat, jotka eivät ole ilman kanssa kosketuksissa oletettiin tässä tapauksessa karbonatisoitumattomiksi, vaikka reaktiota tällaisissakin olosuhteissa toki tapahtuu. Kirjallisuustutkimukseen perustuen, tästä tilavuudesta voitiin laskea betoniin imeytyneen hiilidioksidin määrä.

Suomen betonikanta oli vuoteen 2018 mennessä sitonut 3,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Tästä 3,5 miljoonaa tonnia on sitoutunut talokantaan. Hiilivarasto on kasvanut varsin tasaisesti ja vuotuinen betonikannan hiilinielu on n. 56 kt (CO2), mikä vastaa n. 7 % Suomen sementtituotannon kokonaispäästöistä. Näissä laskelmissa ei ole huomioitu purkubetonin vaikutusta hiilinieluun.

Betonin vuosittainen poistuma talokannasta.

Foreconin analyysissä on mallinnettu myös betonin poistumaa, joka on ollut viime vuosina täydennysrakentamisen seurauksena nousussa. Vuonna 2018 purettiin n. 1,1 miljoonaa kuutiota betonia; vuosittaista betonipoistumaa on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Kierrätysvaiheessa betonissa paljastuu runsaasti karbonatisoitumatonta pinta-alaa ja kappalekoko pienenee merkittävästi, joten tämä aiheuttaa huomattavaa kasvua sitoutuvaan hiilidioksidiin. Purettavan betonin hiilensidontapotentiaali on luokkaa 76 kt vuodessa, vaihdellen toki voimakkaasti vaihtelevan poistuman mukaan.

Lataa tästä Co2ncrete Solution loppuraportit