Betonointi

Työmaalla valetun betonipinnan ulkonäköön ja laatuun vaikuttaa betonin laadun ja oikean työnsuorituksen lisäksi oleellisesti käytetty muottimateriaali sekä muottirakenteen lujuus ja tiiviys.

Ennen betonoinnin aloittamista on varsinkin lautamuotteja kasteltava pitäen ne tasaisen kosteina. Muita muottimateriaaleja käytettäessä suositellaan muottipinnan öljyämistä.

Betoni valetaan muottiin mahdollisimman matalalta suoraan alaspäin pudottaen, jotta kiviainesrakeet ja vesi eivät erottuisi massasta. Massan pudotuskorkeus saa olla enintään 1,5 m. Massaa ei saa valuttaa muottiseinämää pitkin eikä sitä vasten.

Korkeissa perusmuuri- ja seinärakenteissa saa valukerroksen korkeus olla enintään 40 cm, jottei betonimassasta muottiin aiheutuva paine kasva liian suureksi ja jotta betoni saataisiin hyvin tiivistettyä. Lisäksi jos betonipinnalle on asetettu tiettyjä laatuvaatimuksia ja betonipinnat jäävät näkyviin (niin sanottu puhdasvalupinta), tulee tiivistystyö tehdä huolellisesti. Myös tämä hidastaa valunopeutta. Näin ollen esimerkiksi puhdasvaletun pilarin tai seinän betonoinnissa betonipumpun suurta siirtotehoa ei välttämättä voida eikä saa hyödyntää.

Tuore betonimassa menettää valettavuutensa normaalisti 2 – 3 tunnissa. Jos yhden kuorman valaminen kestää kauemmin, voi betonin tilata hidastettuna; sitoutumisen ja kovettumisen alku siirtyy, jolloin betoni säilyy valettavana kauemmin.

Betonin tiivistämisen tarkoituksena on

  • täyttää muotti kokonaisuudessaan
  • ympäröidä teräkset
  • saada runkoainerakeet hakeutumaan lähemmäksi toisiaan
  • poistaa massasta ylimääräinen ilma

Valettu betonimassa tiivistetään tavallisimmin sauvatäryttimellä. Sauvan annetaan painua omalla painollaan pystysuorassa koko valukerroksen läpi ja useampikerroksisissa valuissa 10 – 15 cm syvyydelle edelliseen valukerrokseen asti. Sauva nostetaan rauhallisesti ylös, jotta sen jättämä kolo ehtii umpeutua. Tärytysaika voidaan määritellä sen mukaan milloin betonin pinta on tasoittunut sauvan ympärillä eikä betonin pintaan enää nouse ilmakuplia (tärytysaika 10 – 30 s). Tärytys tehdään yli koko betonoidun alueen noin 0,5 metrin pistovälein.

Raudoituksen täryttämistä on vältettävä. Koska raudoituksen aseman pitää rakenteen toimivuuden kannalta säilyä suunnitelmien mukaisena, on myös kävelyä raudoituksen päällä vältettävä.
Betonin valua ja tiivistymistä voidaan helpottaa ja nopeuttaa käyttämällä nesteytettyä betonia, joka on huomattavasti normaalibetonia notkeampaa. Tärytystiheyttä voidaan tällöin vähentää puoleen.

Betonipinnan oikaisu ja hierto

Tiivistyksen jälkeen tasomaisten rakenteiden betonipinta oikaistaan oikolaudalla asetettujen korkojen mukaan. Oikeaan korkoon pääsemiseksi tehdään korkomerkkien kohdalle betonimassasta johteita, joiden yläpinta tasataan lopullisen pinnan tasalle. Johteiden väliin otettavan betonin pinta oikaistaan sitten laudalla. Kaatojen eli kallistusten kohdat oikaistaan siten, että oikolaudan toinen pää on lattiakaivon päällä ja toinen johteen päällä.

Kun betonimassasta on tärytyksen ja oikaisun jälkeen ensin noussut pintaan vettä ja sen jälkeen pinta on alkanut himmetä (betoni alkaa ”kuivua”), hierretään pinta joko käsin tai koneellisesti pinnan kulutuskestävyysvaatimuksen mukaan. Hierrolla tasataan ja tiivistetään betonipintaa, jolloin sen lujuus ja kestävyys samalla kasvavat. Jos pinnalla on vettä, ei hiertoa saa vielä aloittaa. Hierto aloitetaan eniten kuivuneista kohdista, joita ovat yleensä seinän vierustat ja putkiläpivientien ympäristöt.
Tehokas koneellinen hierto kannattaa teettää ammattimiehellä (esimerkiksi autotallin lattia). Koneellisen hierron etu käsinhiertoon verrattuna on tiiviimpi ja kulutuskestävämpi sekä samalla pitkäikäisempi betonipinta.