Lattiat

Aaltoilu

Betonijohteiden ja tärypalkin taipumasta, hiertovirheistä tai muista seikoista johtuva vuoroin kohoumina ja notkoina esiintyvä epätasaisuus.

Hammastus

Saumojen kohdilla esiintyvä ruutujaon aiheuttama korkeusero.

Hionta

kevythionta – Lattian pinnasta poistetaan ryysteet, vähäiset epätasaisuudet ja sementtiliimakerros osittain.
pintahionta – Lattian pinnasta poistetaan sementtiliima, jolloin hieno runkoaines tulee näkyviin.
syvähionta – Lattiasta poistetaan pintakerros siten, että karkea runkoaines tulee näkyviin.

Kiinnitetty lattia

Maanvaraisen alusbetonin tai kantavan teräsbetonilaatan päälle betonoitu kulutuskerros, jolle on asetettu tartuntavaatimus.

Kopo

Alustastaan irti oleva pintakerros, joka todetaan esim. koputtamalla

Koputuskoe

Kiinnitetyn lattian tartuntatutkimusta täydentävä koe, jolla voidaan todeta, onko lattia kiinni alustassaan (ns. kopo)

Kutistumaraudoitus

Raudoitus, joka mitoitetaan kestämään lattian ja sen alustan välisen kitkan aiheuttama rasitus.

Nimelliskaltevuus

Lattian suunniteltu kaltevuus.

Nimellispaksuus

Lattian suunniteltu paksuus

Pasta

Yhteisnimitys betonimassan sisältämälle vedelle, ilmalle, sementille ja seosaineelle.

Pinnan karheus

Pääasiallisesti hiertotyöstä johtuva pienimittaisena esiintyvä epätasaisuus, joka vaikuttaa lähinnä lattian kitkaan ja puhdistettavuuteen. Tavallisesti kitkaa lisätään liukkauden vähentämiseksi.

Polymeerisementtibetoni (PCC)

Betoniin tai laastiin sekoitettu polymeerejä 5…25 % sementin painosta.

Jos polymeerejä on vähemmän kuin 5 %, ne toimivat lähinnä lisäaineen tavoin ja tällöin kyseessä on polymeerimuunnosbetoni (PMC).

Päällystetty betonilattia

Lattia, jonka päälle on tehty kulutuskerros muuta kuin sementtiä sideaineena käyttäen. Päällysteenä käytetään esim. erilaisia mattoja ja muovibetoneja. Myös mosaiikkibetonilaattalattiat luetaan tähän ryhmään.

Päällystettävä pinta

Päällysteen alle jäävä pinta, joka on betonin pinta tai tasoitteen pinta.

Päällystämätön betonilattia

Lattia, jonka kulutuskerros on valmistettu työpaikalla . Päällystämättömiin betonilattioihin luetaan käsittelemättömien lattioiden lisäksi maalatut, lakatut ja imeytetyt betonilattiat.

Sementtipolymeerimassa

Pinnoite, jossa sideaineena on polymeerejä ja sementti. Sementtipolymeerimassassa on yleensä kaksi komponenttia: jauhomainen osa, jossa on täyteaine, sementti ja kuivat lisäaineet sekä nestemäinen osa, joka muodostuu eri polymeereistä (epoksi, akryylit yms.). Polymeeri

Aine, joka koostuu monesta yhteen liittyneestä pienimolekyylisestä rakenneyksiköstä. Näiden lukumäärä on niin suuri, että muutaman yksikön lisäys tai vähennys ei enää vaikuta aineen ominaisuuksiin. Alkuperänsä mukaan polymeerit jaetaan toisaalta luonnon polymeereihin ja keinotekoisiin eli synteettisiin polymeereihin, toisaalta epäorgaanisiin ja orgaanisiin polymeereihin. Polymeerien nimet johdetaan usein niiden rakenneosien kemiallista koostumusta kuvaavista systemaattisista nimistä.

Lakka

Pintakäsittelyaine tai pohjustusaine, joka kovettuessaan muodostaa alustaan tarttuvan ja läpinäkyvän kalvon. Lakka koostuu sideaineista (yleensä polymeeri) ja se voi sisältää myös liuottimia, ohenteita, kovetteita sekä muita lisäaineita.

Maali/pinnoite

Pintakäsittelyaine, joka kovettuessaan muodostaa alustaan tarttuvan ja peittävän kalvon. Pinnoite koostuu sideaineista (yleensä polymeeri) sekä pigmenteistä. Se voi sisältää liuottimia , ohenteita, kovetteita sekä muita lisäaineita.

Kemiallisesti kovettuva pinnoite/maali, reaktiopinnoite/-maali

Kovettuu kemiallisessa reaktiossa sideaineen verkkoutuessa. Kemiallisesti kovettuvat maalit jaetaan yksi- ja kaksikomponenttisiin tuotteisiin.

Yksikomponenttinen maali

Kemiallisesti kuivuva tuote, joka kovettuu sideaineen reagoidessa ilman hapen tai kosteuden kanssa tai tuote, joka kuivuu fysikaalisesti.

Fysikaalisesti kovettuva pinnoite/maali/lakka

Yksikomponenttinen tuote, joka kuivuu pelkästään liuottimen haihtumisen seurauksena.

Kosteuskovettuva pinnoite/maali/lakka

Yksikomponenttinen tuote, joka kovettuu sideaineen reagoidessa ilman kosteuden kanssa.

Kaksikomponenttinen pinnoite/-maali/-lakka

Kemiallisesti kovettuva tuote, joka kovettuu sideaineen reagoidessa kovetteen kanssa.

Täyteaineet

Mineraalipohjaisia, rakeisia tuotteita, joita käytetään valmistettaessa pinnoitetta tai lisätään pinnoitteisiin niiden käytön yhteydessä.

Pigmentti

Kiinteä, hienoksi jauhettu väriaine, jota käytetään massoissa, pinnoitteissa ja maaleissa antamaan väriä ja peittävyyttä (väripigmentti) tai suojaamaan pintaa korroosiolta.

Liuote

Neste, joka pystyy liuottamaan toista ainetta (esim. hartseja). Liuote voi olla orgaaninen (esim. alkoholi, tärpätti, lakkabensiini, ksyleeni) tai epäorgaaninen (esim. vesi, rikkihappo).

Ohenne

Aine, jota käytetään pienentämään pinnoitteen viskositeettia. Ohenne voi olla usean aineen seos. Ohenne valitaan pinnoitteen valmistajan ohjeen mukaan.

Vesiohenteinen maali/pinnoite/massa

Aine, jossa vesi on liuottimena.

Orgaaninen polymeeri

Polymeeri, jonka molekyylin runko muodostuu pääasiassa toisiinsa liittyneistä hiiliatomeista. Hiilirunko voi olla suora tai haarainen ketju tai muodostua toisiinsa liittyneistä renkaista. Siihen liittyy yleensä myös muita atomeja, tavallisimmin vetyä, typpeä tai happea.

Hartsi

Kiinteä, puolikiinteä tai nestemäinen suurimolekyylinen orgaaninen aine. Kiinteät hartsit voidaan sulattaa useita kertoja ja palauttaa kiinteäksi. Hartsit voivat olla joko luonnonhartseja tai tekohartseja. Luonnonhartsit ovat kasveista, varsinkin havu­ puista, erittyviä sitkeitä nesteitä. Tekohartsit ovat synteettisesti valmistettuja esipolymeerejä.

Polymeerimassa (pinnoitemassa)

Materiaali, joka koostuu kahdesta tai useammasta selvästi erottuvasta faasista, joista toinen polymeeri on sideaineena ja toinen (rakeinen) runkoaineena.

Kovete

Komponentti, joka saa aikaan polymeroitumisreaktion polymeerimateriaalissa tai maalissa.

Lisäaine

Fysikaalisesti tai kemiallisesti aineen perusominaisuuksiin vaikuttava aineosa, joka ei ole aineen perusominaisuuksien kannalta välttämätön.

Impregnointi

Nesteen imeyttäminen huokoiseen aineeseen, esimerkiksi betonipintaan.

Viskositeetti

Nesteen tai kaasun sisäisistä rakenneominaisuuksista johtuva molekyylien välinen virtausvastus. Mitä pienempi viskositeetti on, sitä juoksevampaa neste tai kaasu on.

Lattiamaali/-pinnoite/-massa

Lattiarakenteen päällimmäinen esteettinen tai suojaava kerros, joka on suunniteltu suojaamaan lattiaa ja/tai antamaan sille haluttu ulkonäkö.

Alustan esikäsittely

Pinnoitusalustalle ennen pintakäsittelyä tehtävät toimet.

Pohjustus

Käsiteltävän alustan varsinaista pinnoittamista edeltävä käsittely. Sen tarkoituksena on parantaa pinnoitteen tartuntaa, tasata alustan huokoisuuserot ja estää kuplien ja huokosten syntyminen varsinaiseen pinnoitteeseen.

Itsesiliävä massa

Materiaali, jonka pinta massan levityksen ja tasoituksen jälkeen pyrkii siliämään

itsestään.

Hierrettävä massa

Materiaali, jossa kiviaineksen (hiekka) määrä on niin suuri, ettei massa leviä ja tiivisty ilman hiertoa.

Pintaus (engl. topping)

On menetelmä valaa 6–15 mm paksu kovabetonikerros yleensä tuoreen, varhaisessa sitoutumisvaiheessa olevan betonin päälle.