Tuomariston näkemyksen mukaan Raide-Jokerin onnistunut sovittaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on pohjautunut nimenomaan laajamittaiseen betonin käyttöön ja oleelliselta osin myös aiemmin rakennettujen betonirakenteiden muuntojoustavuuteen. Raide-Jokerin linjalle on rakennettu 11 uutta siltaa ja korjattu tai levennetty 9 siltaa. Lisäksi maaperäolosuhteet ovat edellyttäneet laajamittaisia paalutuksia ja paalulaattojen rakentamista useisiin kohteisiin. Betonisia tukimuureja linjan varrelle on rakennettu yhteensä 17 kohtaan. Raide-Jokerin betonisiin sähkönsyöttöasemiin kehitettiin linjalle tunnistettava umbravärjätty arkkitehtoninen ilme. Betonielementtirakenteisia sähkönsyöttöasemia hankkeessa toteutettiin yhteensä 15 kappaletta.
Erityinen osa hanketta oli Huopalahden aseman alikulun leventäminen raitiotieliikenteelle sopivaksi, sillä aseman alittavaa tunnelirakennetta levennettiin yli 27 metriä. Leventäminen sisälsi poikkeuksellisen paljon yhteensovittamista alueen muiden työryhmien, kuten maa-, rata- ja sähkörakentajien kanssa.
Huomionarvioisia taitorakenteita ovat myös Patterimäen kalliotunnelin betoniset suuaukot, joiden toteuttamisen haasteena oli rakenteiden poikkeuksellinen massiivisuus. Sen johdosta betonin kovettumislämpötilaa oli alennettava rakenteeseen asennetulla jäähdytysvesiputkistolla.
Itäkeskuksen Varikkotiellä jouduttiin toteuttamaan niin ikään poikkeuksellisia betonirakenteita, koska metron syöttöraidesillan perustuksia ei voitu rasittaa uusilla rakenteilla. Siksi metroradan paalukenttien yli rakennettiin uusi maanalainen silta. 70-metrisen maasillan välittömässä läheisyydessä sijaitsee yli 200 metriä pitkä pohjavesikaukalo.
Vantaanjoen yli rakennettiin kaksi uutta vesistösiltaa, toinen raitiotielle ja baanalle sekä toinen rantaraittien käyttäjille. Joessa elää rakennuspaikan kohdalla uhanalainen vuollejokisimpukka, jonka säilymisestä huolehdittiin siltaa rakennettaessa siirtämällä simpukat rakentamisen ajaksi yläjuoksulle.
Hankkeessa toteutettiin myös katuympäristön monimuotoisuutta parantavia ratkaisuja. Näitä ovat muun muassa paahdeketojen rakentaminen raitiotien luiskiin sekä nurmiraiteet, jotka lisäävät viheralaa katutilassa ja parantavat sen viihtyisyyttä. Viherpinnat sitovat katuympäristössä pölyä ja parantavat kaupungin mikroilmastoa.
Tuomariston mielestä hyvin perustellut, laajamittaiset infrahankkeet ovat toimiva keino vastata ajan ympäristöhaasteisiin. Tiiviiden yhdyskuntarakenteiden kehitystä tukevien joukkoliikenneratkaisujen vaikutukset tulevaisuuden ympäristön laatuun ovat mitattavissa jo tänään.
Palkitsemalla Raide-Jokeri -hankkeen vuoden 2023 Betonipalkinnolla kilpailun tuomaristo haluaa samalla kannustaa tulevien merkittävien infra- ja joukkoliikennehankkeiden toteuttajia panostamaan ympäristön laatuun niin teknisin kuin arkkitehtonisin keinoin.
Pikaraitiotie aloitti liikennöinnin Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välillä lokakuussa 2023 yli puoli vuotta alkuperäistä tavoitetta aiemmin.
