Jälkihoito

Valettu betoni on jälkihoidettava eli pidettävä kosteana ja suojattuna, koska betonin kovettuminen vaatii kosteutta ja liian nopea kuivuminen kasvattaa halkeiluriskiä. Jälkihoitotoimenpiteet riippuvat valetusta betonirakenteesta, sen koosta ja muodosta, käytetystä betonilaadusta sekä ympäröivistä olosuhteista (lämpötila, ilman vaihtuvuus yms).

Betonin kutistuminen on vastoin yleistä luuloa lähes riippumaton jälkihoitoajan pituudesta. Kun jälkihoito lopetetaan, betoni kutistuu veden haihtumisen seurauksena (kuivumiskutistuminen). Kuitenkin mitä pitempään esimerkiksi laattarakennetta jälkihoidetaan sitä paremmat edellytykset sillä on kestää kutistuman aiheuttamat jännitykset. Jälkihoidolla turvataan siten etenkin betonin vetolujuuden kehittyminen.

Jälkihoito tulee aloittaa välittömästi betonoinnin jälkeen jotta halkeilu saataisiin minimoitua. Lyhin jälkihoitoaika on yleensä kolme vuorokautta, mutta pakkas-, kulutus- tai kemiallisen rasituksen alaiseksi joutuvilla rakenteilla sen tulee olla vähintään seitsemän vuorokautta. Muottia vasten olevissa pinnoissa kosteus säilyy itsestään, mutta avoimet yläpinnat on kasteltava valua seuraavina päivänä.

Betonipinnan jatkuva kastelu takaa varmimmin betonin kovettumisen vaatiman kosteuden. Kastelua ei voida käyttää talviolosuhteissa, sillä viileä vesi jäähdyttää betonipintaa ja voi näin synnyttää halkeilua aiheuttavia lämpötilaeroja. Jos laatan betonoinnissa on käytetty normaalibetonia nopeammin kuivuvaa betonia ja tavoitteena on pinnan aikainen pinnoittaminen niin jälkihoitona ei tällöin luonnollisestikaan kannata käyttää vesihoitoa.

Betonipinnan peittäminen on huolellisesti tehtynä hyvä jälkihoitomenetelmä. Pintaa ei tarvitse lisäkastella betonista haihtuvan kosteuden tiivistyessä muovin ja pinnan väliin, kunhan peittäminen vain on tehty mahdollisimman nopeasti valun jälkeen eli heti kun betoni kestää kävelemisen. Lisäksi suojaavan muovin saumakohdat pitää teipata tai muulla keinon estää tuulen puhaltaminen muovin alle. Jos peittäminen tehdään heti valun jälkeen tai jo sen aikana estää se myös plastisten kutistumishalkeamien syntymisen. Pintaa kastelemalla plastisia kutistumishalkeamia, jotka syntyvät heti valun jälkeen, ei voida ehkäistä, sillä kastelu tai sumuttaminen voidaan aloittaa vasta, kun vesi ei enää huuhdo sementtiä ja hienoainesta pinnasta.

Muovikalvolla peittämisen etuna on mahdollisuus suojata tuore pinta sateelta. Kun betonipinnalle ei lisäksi kerry vesikerrosta, tapahtuu kuivuminen pinnoituskosteuteen nopeammin.

Nestemäisten ruiskutettavien jälkihoitoaineiden tarkoituksena on muodostaa betonin pinnalle lähes täysin kosteutta läpäisemätön kalvo. Koska aineiden tehokkuudessa on käytännön kokeissa havaittu olevan melkoisiakin eroja, on syytä varmistaa valmistajalta tai myyjältä tuotteen ominaisuudet. Heti valun jälkeisen kosteuden haihtumisen estävän ruiskutettavan jälkihoitoaineen yhteydessä voidaan jälkihoidon onnistuminen varmistaa muovipeitolla tai käyttämällä tehokkaita betonin pintaan telattavia jälkihoitoaineita.

Jälkihoitoaineiden käytössä on tärkeää varmistaa myös se onko aine itsestään haihtuvaa vai joudutaanko se poistamaan mekaanisesti tartunnan parantamiseksi, jos betonipinta käsitellään myöhemmin esimerkiksi maalauksella tai pinnoitteella.