Artikkelit

| 11.10.2021

By75 Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimus 2021

Julkisivuyhdistys ry:n vetämän MuRaKu-hankkeen lopputuotoksena on ilmestynyt uusi by75 Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimus 2021 -julkaisu. Julkaisu on osin päivitys by44 Rapatun julkisivun kuntotutkimus 1998 -julkaisusta, mutta suurelta osin täysin...

| 23.6.2021

Uutta tietoa raudoitusten limijatkosten lujuudesta ja muodonmuutoskyvystä

Toisen sukupolven Eurokoodien betonirakenteiden mitoitusta käyttölämpötilassa koskeva osa (prEN 1992-1-1 D7) uudistaa betonirakenteiden mitoitusta. Raudoitteiden ankkurointipituudet ja limijatkokset on yksi aihealueista, johon on uudistuksen myötä tulossa oleellisia muutoksia. Muutosten yhteydessä...

| 23.6.2021

Työmaan olosuhdetiedon hyödyntäminen pinnoitettavuuspäätöksissä

Betonin kuivumisaikalaskennan päivittyminen reaaliajassa Rakennushankkeissa betonirakenteiden päällystettävyys on merkittävässä osassa aikataulujen suunnittelun ja toteutumisen kannalta. Ennakkoon laadittavat kuivumisaika-arviot ovat yleisesti käytössä ja hyvä lähtökohta aikataulujen suunnitteluun. Kuivumisaika-arvioiden kehittämiseen on myös...

| 15.6.2021

Käytännön kokemuksia eristerappausten toimivuudesta

Julkisivujen eristerappausjärjestelmiä on käytetty Suomessa jo 80-luvulta lähtien. Hyvin suunniteltu ja huolellisesti toteutettu eristerappausjärjestelmä on toimiva ja turvallinen valinta. Tästä on näyttönä jo reilusti yli 1.000.000 rapattua julkisivuneliötä! Viime aikoina...

| 10.3.2021

Betoniteollisuus ja Puolustusvoimat sopimukseen merkittävästä ylijäämäbetonin hyödyntämisestä maanpuolustuskäytössä

Betoniteollisuus on kehittänyt yhdessä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa uuden Puolustusvoimien käyttöön tarkoitetun betonituotteen, PV-Betonimoduulin. PV-Betonimoduuli on nimensä mukaisesti moduulirakenteinen ja ulkoisesti yksinkertainen komponentti, joka soveltuu silti monipuolisesti ja joustavasti monenlaiseen valmiusrakentamiseen,...

| 10.3.2021

Suuri askel sementtiteollisuudelle – ensimmäinen CO2 talteenotto- ja varastointihanke etenee

Sementtiteollisuuden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arviolta viidestä seitsemään prosenttia. Sementin hiilijalanjäljen pienentämisellä onkin siksi suuri vaikuttavuus. Osana Norjan valtion Longship-suurhanketta Norcemin tehtaasta Brevikissä tulee pian maailman ensimmäinen hiilidioksidin talteenottolaitoksella varustettu...

| 10.3.2021

Suomalaisen betonin hiilijalanjälki

Pyrittäessä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa tarvitaan luotettavia päästölaskelmia ja elinkaariarviointia. Vahanen Environment Oy on toteuttanut suomalaisen valmisbetonin ja betonivalmisosien elinkaariarvioinnin ja laskenut tuotteille hiilijalanjäljen. Suomen hallituksen tavoitteena on, että Suomi on...

| 3.2.2021

Julkisivumarkkinat koronan ja rakennusalan puristuksissa

Tänä vuonna arvioidaan asuinrakentamisen hieman supistuvan ja toimitilarakentamisen hieman kasvavan. Ensi vuonna asuinrakentaminen supistuu peräti -11 % ja toimitilarakentaminen -10 %. Tämä heijastuu luonnollisesti julkisivutuotantoon, jonka ennustetaan vähenevän tänä vuonna...

| 3.2.2021

CO₂ncrete Solution -hankkeesta lisätietoa hiilidioksidin sitoutumisesta betoniin – Betoni on hiilinielu

CO₂ncrete Solution on CANEMURE-hankkeen alainen projekti, jossa selvitetään betonin hiilinielua Suomessa ja tavoitellaan uusia kierrätystapoja, joissa betonin karbonatisoitumista voitaisiin hyödyntää ympäristön hyväksi. Uuden selvityksen mukaan betoni on hiilinielu – vuodessa...

| 3.2.2021

Vaijerilenkkien kapasiteettimuutos suunnittelijan näkökulmasta

Vaijerilenkki on betonielementtirakentamisessa erittäin yleinen tuote elementtien pystysaumaliitoksissa ja niitä on Suomessa lähes jokaisessa betonielementtikohteessa. Vaijerilenkkien valmistajia on useita ja eri valmistajien tuotteet ovat perinteisesti olleet ominaisuuksiltaan melko lähellä toisiaan....

| 3.2.2021

Mikrohuokostetun betonin pakkasenkestävyys

Aalto-yliopistossa toteutettiin vuosina 2019–2020 Rudus Oy:n toimeksiantona diplomityö, jossa tutkittiin mikrohuokostimen käyttöä rasitusluokkien XF2 ja XF4 betoneissa, eli betoneille, jotka altistuvat kloridirasitukselle. Tutustu artikkeliin ”Mikrohuokostetun betonin pakkasenkestävyys” Betoni-lehdessä: 4/2020

| 3.2.2021

Kymmenen vuoden seurantatutkimus vahvisti: Moni pinnoite toimii hyvinkin kostealla betonilla

Huolellinen pinnoitustyö lujaan betonipintaan on alustan rakennekosteutta tärkeämpi tekijä pinnoitteen tartunnan kehityksen kannalta olettaen, että rakenteeseen ei kohdistu ylimääräistä kosteusrasitusta esim. maaperästä. ”Alustabetonin kosteuspitoisuuden pitkäaikaisvaikutus pinnoittamisessa” seurantatutkitmuksessa selvitettiin laboratoriokokein pinnoitteiden...

Seuraavat tapahtumat

Artikkelit

By75 Muurattujen ja rapattujen julkisivujen kuntotutkimus 2021

Uutta tietoa raudoitusten limijatkosten lujuudesta ja muodonmuutoskyvystä

Työmaan olosuhdetiedon hyödyntäminen pinnoitettavuuspäätöksissä

Käytännön kokemuksia eristerappausten toimivuudesta

Betoniteollisuus ja Puolustusvoimat sopimukseen merkittävästä ylijäämäbetonin hyödyntämisestä maanpuolustuskäytössä

Suuri askel sementtiteollisuudelle – ensimmäinen CO2 talteenotto- ja varastointihanke etenee

Suomalaisen betonin hiilijalanjälki

Julkisivumarkkinat koronan ja rakennusalan puristuksissa

CO₂ncrete Solution -hankkeesta lisätietoa hiilidioksidin sitoutumisesta betoniin – Betoni on hiilinielu

Vaijerilenkkien kapasiteettimuutos suunnittelijan näkökulmasta

Mikrohuokostetun betonin pakkasenkestävyys

Kymmenen vuoden seurantatutkimus vahvisti: Moni pinnoite toimii hyvinkin kostealla betonilla